Mut vaik nyt mennääki vastatuuleen niin tiedän et parempia päiviä tulee

Käämi säikäytti tänään ihan kunnolla.

Käytiin metsässä ja pentu sai olla vapaana. Kuinka ollakaan kohelo törmäsi johonkin niin, että toinen takajalka sai vähän enemmän itseensä. En tarkalleen nähnyt miten Käämi oikein törmäsi, mutta säikytti oikein kunnolla, kun Käämi piti jalkaansa niin ylhäällä kuin pystyi. Siinä paikassa näytti, että jalka olisi sojottanut jotenkin väärään suuntaan ja vielä lisää huolestutti se, että Käämi ei joko halunnut oikaista tai saanut oikaistuksi jalkaa.

Kannoin pennun autolle, jossa se "käveli" neljällä jalalla, selvästi kuitenkin varoen jalkaa. Oma paniikki kasvoi, kun en heti saanut ketään järjen ääntä puhelimitse kiinni. Käämi nukkuu nyt toista tuntiaan, välillä maaten kyseisen jalan päällä, joten aivan rikkipoikki se ei ole. Käydään kotitohtorilla vielä tässä tämän päivän aikana, kunhan tyyppi ensin herää.

Omaa sydänkohtausta lisäsi vielä se fakta, että juurikin tämänkaltaisista traumoista on kelpieiden patellaluksaatiot voineet ilmaantua. Täytyy toivoa, että Käämin jalkaan ei sattunut mitään tärähdystä vakavampaa.

11 viikon maailmassaolon kunniaksi.

IK: Käämizbanista on tapahtunut pako!

Käämi, ikää päivä vaille 11 viikkoa, on murtautunut vapauteen. Epäilty saatiin kiinni eteisestä.

Omistajan viimeisenä työpäivänä epäilty oli tullut yli tai lävitse aitaviritelmästä ja laittanut tuulemaan asunnossa. Jäsenyhdistyksen tervetuliaiskirje oli revitty, mutta itse jäsenlehdet jätetty koskemattomaksi. Lehtien vieressä ollut laturi oli myös säilynyt ulottumattomissa. Eilen ostetun maton suojamuovia oli lisäksi maisteltu ja päiväpeitto revitty tuolilta alas.

Koskemattomaksi oltiin jätetty sängyn päädyssä aikaisemmin kiinnostusta herättäneet asiat, kuten tokokirja ja kaukosäädin. Mitä todennäköisimmin murtautuminen on tapahtunut viimeisen kahden tunnin aikana.

Pissa- ja kakkavahingoilta ei valitettavasti vältytty.

Käämi laitetaan nyt tutkintavankeuteen ja yritetään selvittää, miten pako Käämizbanista oikein tapahtui.

Onneksi alkoi se loma...

Se saattoi vahinko olla, eikä tapahdu uudelleen

Varoitan jo etukäteen, että tämä kirjoitus sisältää paljon pentua ylistäviä sanoja. Se on nimittäin ollut aika hemmetin hieno.

© Ella Lehtonen

Epiksissä käytiin tosiaan keskiviikkona. Käämiä vähän jännittää muiden koirien haukku, mutta palautuu kuitenkin todella nopeasti ja pystyy leikkimään sekä tekemään temppuja. Suorituksia katsottiin taas ihan hiljaa, ihmiset on edelleen superihania ja pihalla tehdyt odota-treenit toimivat häiriöstä huolimatta. Ihan ei kaikkea vielä kestetä, mutta iän huomioon ottaen aika hienosti toimii!

Torstaina tavattiin noin seitsemän kuukauden ikäinen urospentu ja kaksikolla synkkasikin todella hyvin! Käämi leikki todella nätisti, kun välillä sai omaa tilaa. Molemmat pennut rauhoittuivat tauolle todella nätisti ja pitäisi nyt käydä toistamiseenkin tapaamassa. Olisi todella hyvä juttu, jos kaksikko tulisi vielä myöhemminkin toimeen.

Perjantaina täytettiin se 10 viikkoa ja käytiin pienellä kurinpalautustuokiolla eli lenkillä Elvin kanssa. Palaute otettiin hyvin vastaan ja uskottiin, mitä sanottiin ;) Illalla pentu sitten hämmästyttikin ihan urakalla, sillä ilmeisesti pienet vihreät miehet on käyneet Käämille kuiskimassa elämänohjeita!

Lainaus Facebookista:

Ja Käämille on vissiin pienet vihreät miehet käyneet kuiskimassa elämänohjeita, sillä voi vitsi en voisi olla tyytyväisempi! Tänään on palaset loksahtaneet kiertojen osalta kohdalleen, pieni keepie osaa odottaa ja äsken lenkillä vaikka oli mitä mielenkiintoista, niin käsky "katso" sai ukon JOKA kerta kääntymään ja ottamaan kontaktia. Vaikka olikin loppumatkasta IHMINEN, jonka luokse olisi hirveästi tehnyt mieli. Ja loppuruuan kanssa tehtiin asennonvaihtoja ja täytyy todeta, että ukkosen takajalat eivät hievahtaneet kertaakaan:D Kotikin oli yksinolon aikana säilynyt koskemattomana!

Mutta osaa se kyllä olla rasittavakin ;)

Kierrot siis tosiaan toimivat aika hyvin, nyt yritetään vahvistaa vielä vasemmalta kiertoja ja sitten aletaan lisäämään jo mun etäisyyttä kierrettävään kohteeseen. Katsotaan, miten päättyy tämä juttu. Tehtiin äskenkin muutama ja hyvin toimi. Hirveällä innolla tekee, nyt pelottaa että pilaan koko pennun :D Odota-treenejä tehtiin tänäänkin ja hienosti toimi, samoin luoksetulot irtiollessa. Aamulla tavattiin myös lenkillä mies labradorin kanssa ja Käämi lopetti labbiksen luo höyryämisen katso-käskyllä sekä istu-käskyllä. Vau, vau ja vielä kerran VAU!

On meillä kyllä muutamia ei-niin-hyviäkin juttuja. Käämi on tänään ensimmäistä kertaa hypännyt keittiön tuolille, eli luultavasti sitä ei pidättele enää mikään. Koputan puuta ja toivon, että pentu kestää vielä kompostiaitojen takana... Aamuyöstä heräsin siihen, että pentu kakoo ja oksensikin vähän peukalon päätä suuremman kiven. En tiedä, missä välissä se on sellaisen imuroinut, mutta kiinnitetään taas enemmän huomiota asiaan. Kelpietuurilla voi käydä mitä vain.

Hästäk nuori ja villi

Gubbe on kymmenen viikkoa! Hui!

Painoa tasan viisi kiloa ja kokoa se noin 30 cm. Parikymmentä vielä lisää, niin tykkään! Voi olla, ettei ihan viiteenkymppiin ylletä, mutta jos oikein kovasti toivoisi?

Kuvat Ella Lehtonen

Vetyjonoon sammunut pentu

Kamera oli mukana tämän päivän treeneissä, mutta eipä sitä kenellekään tullut lykättyä, joten ei treenikuvia meistä tai kenestä muustakaan :D

Käämi oli aika pätevä ottaen huomioon, että meidän aikaisemmissa häiriötreeneissä ei ole ollut muita koiria yhtä lähellä (aka satama). Jatkettiin kontaktiharjoituksia ja samoja käteentulojuttuja mitä eilen. Kaipa sitä pitäisi asennoitua tokoonkin, mutta tällä hetkellä omistajalla on pieni itsevarmuuden puute. Otin tosin yhden tokokirjan mukaan kotikotoa.

Käytiin jäähdyttelylenkillä roikkumassa mukana, osan matkasta pentu oli kyllä sylissä. Jaksoi edelleen todella hyvin, vaikka tänään on taas yksi oikeista kesäpäivistä. Onneksi sentään vähän tuulee. Porukalla päätettiin sitten käydä vielä sataman kautta.

Ja tyyppi nukahti vetyjonossa syliin. Ei hirveästi hetkauttanut mikään, paitsi sitten se lihapiirakka. Oman pienen makupalansa jälkeen Käämi nukahti syliin uudestaan ollen ihan lötkö ja ei paljoa enää herännyt. Ihana tyyppi!

Silmälasikäärme

Käämi oli eilen illalla jo nukkumassa, kun itse vielä katsoin telkkaria. Havahduin yhtäkkiä siihen, että sängyn vieressä on pari korvia huojumassa pimeässä :D Äitini ansiosta Käämi on nyt sitten silmälasikäärme.

Tänään tehtiin vauva-agilityjuttuja. Lähinnä kiertämistä, minkä pupsi hokasi yllättävän nopeasti, ja käteentuloja. Ei siis mitään esteiden kanssa, eikä vielä hetkeen niitä muutenkaan nähdä. Käteentulotreeneihin sai kätevästi yhdistettyä odota -käskyn ja aika hyvin se alkaa olla jakelussa. Jes!

Painoa Käämillä oli tänään 4,6 kiloa eli viikossa olisi tullut 600 grammaa lisää. Käytiin tosin eri vaa'alla, vaikka sillä ei pitäisi olla vaikutusta. Luotan kuitenkin eläinlääkärin vaakaan vähän enemmän eli se 4,6kg on ihan paikkaansa pitävä.

Käämi leikki tänään myös kahden eri koirakaverin kanssa. Pitäisi nyt saada taas niitä koiria, jotka näyttäisivät pennun paikan pahnan pohjimmaisena... Oli nimittäin vanhemman terrierin käsittelyssä aika pientä maan matosta.

Huomenna mennään kimppatreeneihin höntsäilemään pikkujuttuja :)

Ylösalasin puussa riipun

Käämin kanssa ollaan taas keretty jo touhuta ties mitä.

Satamassa käytiin yksi päivä tekemässä kontaktiharjoituksia. Aika nopeasti pentu tajusikin jutun juonen ja alkoi kiinnittämään kaiken muun sijaan huomiota minuun. Lähdettiin uhkaavien pilvien alta sitten takaisin kotiin iltavilleihin ja takaisin nukkumaan.

Eilen mulle tuli töissä ollessa migreeni ja kotona odotti energiaa pursuava pentu, joten Veera tuli kelpiekaksikkonsa kanssa nopeasti pyörähtämään tässä ja Käämi sai mäyhätä siinä sillä välillä, kun omistajan pää oli haleta. Aluksi meni hyvin, sitten taisi tulla väsykiukku ja ei niin fiksua käytöstä, mutta tyyppi rauhoittui kyllä time-outille syliin.

Illemmalle oltiin sovittu toinenkin leikkituokio, nimittäin sisarusten kanssa. Ja nyt Käämi käyttäytyi ihan hyvin ilman mitään turhia kukkoiluja. Pennuilla oli hauskaa ja kerkesin jo toivoa, että saisin yhden yön nukutuksi kunnolla, mutta mitäpä vielä :D Seitsemältä eräs halusi ruokaa.

Tämä päivä alkoi kahdella, siis kahdella?!, eri migreenikohtauksella. Pentu taitaa kirjaimellisesti aiheuttaa migreenejä... Elvyin takaisin elävien kirjoihin ja lähdettiin viisikymppisille mökille. Käämi tapasi täällä sukulaiseni kääpiösnautseriuroksen, ja vähän kummeksutti ensin, mutta kyllä pojat intoutuivat leikkimäänkin :) Ja tuli asiallista kommenttia käppänän puolelta siitä asiasta, että juomakuppiin ei voi mennä samaan aikaan. Hyvä vaan.

Käämi joi myös ensimmäisen "humalan" ja tipahti sen jälkeen samoin tein järveen :D Tyyppi lipoi siiderilasin ulkopuolta ja seuraavassa sekunnissa oli tippunut laiturilta niin, että koko pentu oli ihan märkä. Voi että se näytti säälittävältä uitetulta pikkusaukolta :D

Käämi rauhoittui myös todella hienosti häkkiin nukkumaan mm. ruokailun ajaksi. Hyvä tyyppi!