Voisin viikkoja sun vieres loikoilla omenapuiden alla

Paljon onnea viisivuotiaalle Käämille!

Nopeasti se aika menee hyvässä seurassa. Aikaisempina syntymäpäivinä on ollut aurinkoista ja lämmintä, tänään satoi räntää. Se ei kuitenkaan kelpien riemua latistanut, onnellinen on kelpie.

Jos saisin kolme toivomusta, niistä jokainen ois susta tietenkin

Nyt on kyllä pöyristyttävän pitkä tauko takana eikä vähiten vallitsevan tilanteen vuoksi. Ollaan kyllä tänä keväänä aloitettu jo jälkikausi, retkeilty ja hömpätty rallytokojuttuja. Meidän harrasteet ovat onneksi ystävällisiä tilanteen kannalta, että ei sitä tarvitsisi kuin ottaa niskasta itseään kiinni ja mennä sinne metsään tai treenikentälle puuhastelemaan.

Jälkikausi tosiaan avattiin jo useampi viikko takaperin. Hyvät puolet siinä, ettei kunnollista talvea tullut tänne päin Suomea lainkaan. Viiden purkin jälki, muutama kulma ja migreeniaurasta kärsivä ohjaaja, joka ei ehtinyt ottaa kelpiestä löysiä pois ollenkaan. Oli muuten yllättävän hallittavissa oleva vauhti tästä huolimatta! Muutamasta purkista meni yli ja ohjaajamokan takia ihan priima ei ollut muutenkaan, mutta varsin pätevänoloinen jälkikelpie liinan päässä. Tästä pitäisi nyt vain jatkaa, kun selvästi intoa ja taitoa on, ettei käy niin kuin viime vuonna...

Rallytokohömpästä ei sen kummallisempaa. Hyvin kuulolla häiriöistä huolimatta eli ikä on tainnut tehdä tehtävänsä. Ja varmaan osittain vaikutusta on myös sillä, että nyt kun on alkaa seitsemäs vai jo kahdeksas viikko etätöissä, niin kaikki rutiinit rikkova puuha on supersiistiä. Tätäkin pitäisi ehdottomasti jatkaa.

Mitä meillä oli tälle keväälle suunnitteilla -- muutama näyttely sekä Kennelliiton alle menneet viralliset nosekokeet. Pakko sanoa, että näyttelyt eivät loppupeleissä kirpaisseet ollenkaan, mutta nosekokeet ihan pikkuisen. Nosea ei ollakaan treenattu pitkään aikaan, mitä nyt häkkivarastossa muutamaan otteeseen. Pitäisi ehdottomasti tehdä tätäkin enemmän. Hieman myös saattoi rallytokokisakuume nostaa päätään rallyhömppäilyjen seurauksena, mutta eiköhän me vielä keretä niillekin kilpakentille.

Jalka voi hyvin, vaikka helmikuun liukkailla keleillä paranneltiinkin pientä lihasvauriota leikkamattomassa takajalassa. Toistaiseksi mennään tällä olettamalla. Muita terveyshuomioita ei onneksi liiemmin ole, näillä mennään ja toivottavasti pitkälle.

Ihan kohta on kelpien 5-vuotissyntymäpäivät. Uskomattoman nopeasti menee aika.

Mistä alkaisin jos susta kertoisin

Vuosi 2019 oli kaikin puolin erittäin hyvä vuosi, vaikka blogin puolella onkin pidetty hiljaiseloa. Käämin polvileikkauksen ja naulojenpoiston jälkeinen aika näyttää erittäin hyvältä, vaikka Käämin painopiste onkin hyvin paljon edelleen terveen jalan päällä. Ei kuitenkaan ole ollut ontumisia tai sellaisia hetkiä, että olisi pitänyt pelätä polven oireilevan uudestaan.

Olen vuosi vuodelta varmempi siitä, että tämä on minun The Kelpie. Ollaan tämäkin vuosi puhallettu yhteen hiileen ja yhdessätekeminen on molemmille iloa tuovaa. On koirassani paljon asioita, joita toivoisin, että voisin muuttaa taikaiskusta, mutta toisaalta Käämi on tuollaisena kelpiepersoonana juuri sellainen kuin pitääkin.

Tulevalle vuosikymmenelle toivon ennen kaikkea pitkää ja tervettä ikää Käämille. Sen lisäksi tulevalle vuodelle odotetaan jälleen uusia seikkailuja. Katsotaan, mihin päädytäänkään vielä!

Vuonna 2019...

... jatkettiin hierontakäyntejä
... elettiin jalan kanssa huoletonta elämää ja ei pahemmin sairasteltu muutenkaan.

... noseworkin saralla kävimme liiton silmissä muutamassakin virallisessa kokeessa saaden molemmilla kerroilla 50/100 pistettä
... käytiin lisäksi kouluttautumassa noseworkin parissa sekä kimppatreeneissä
... todettiin, että tämä on meille hyvä laji ja jatketaan ensi vuonna kisaamista.

... käytiin rallymölleissä ja siitä innostuneena ilmoittauduttiin ensimmäisiin virallisiin
... virallisista ei tosin jäänyt paljoa kerrottavaa, kokeillaan ensi vuonna uudelleen
... jälkimetsässä käytiin kerran, vasta marraskuussa
... esineruutuiltiin onneksi jälkitreenejä enemmän sekä tehtiin tarkkuusetsintätreenejä, huippuhyvä!

... reissattiin kesälomareissulle Lemmenjoelle ja käytiin uudestaan Norjan puolella
... nautittiin kesästä ja retkeiltiin lähiseudulla useampaakin otteeseen
... tavattiin kelpiepentua ja Käämistä olisi hyväksi leikkisedäksi.

... toukokuussa Käämi täytti neljä vuotta ja leuka on täysin harmaa
... syyskuun alussa muutettiin uuteen kotiin, Käämi sujahti kuin kala veteen
... Käämi on rauhoittunut vuoden aikana huimasti 
... auton matkamittariin kerrytettiin tuhansia kilometrejä.

... kiitos kuuluu niille henkilöille, joihin voi aina luottaa ja jotka ovat toimineet erittäin suurena apuna sekä tukena vuoden aikana, en voi kiittää teitä kylliksi
... kiitos kuuluu blogin lukijoille, jotka ovat seuranneet meidän vuotta tänäkin vuonna, vaikka hiljaisuutta on ollut ja paljon.

... kiitos Käämi, joka olet perheenjäseneni, tukeni ja turvani sekä harrastuskaverini. Olet täyttä kultaa. Nyt ja aina.

On meidän kahden joulutaivas tähtineen

Käämin henkinen lintsi

114 pistettä ja laukauskokematon, hyväksytty. 

Toimintakyky +1b kohtuullisen pieni
Terävyys +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu +2a kohtuullinen
Hermorakenne +1b hermostunein pyrkimyksin
Temperamentti -1b häiritsevän vilkas
Kovuus +1 hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
++ Laukauskokematon.

SBCAK ry järjesti syyskuun puolessa välissä luonnetestin, jonne onnistuin saamaan Käämille paikan. Voin sanoa, että kyllä muuten jännitti, vaikkei meillä arkielämässä olekaan mitään suuria ongelmia. Käämi on tosin elänyt varsinaisessa pumpulissa, joten kelpietä järkyttäviä asioita ei hirveästi ole vastaan tullut.

Ennen testiä arvioin, että Käämi saisi 125 pistettä ilman temperamentin osuutta. Olen aina tiennyt, että Käämi on todella terävä ja vilkas, mutta en osannut jotenkin ajatella testin tulosta (erittäin vilkas vs häiritsevän vilkas). Arvio meni aika nappiin, sillä ilman kyseistä kohtaa Käämin pistesaalis olisi ollut 129 pistettä. Häiritsevän vilkkaaksi todettuna sieltä kuitenkin tuli miinuspisteitä niin, että Käämin tulos oli lopulta 114 pistettä ja laukauskokematon.

Seisoi mielestäni läpi testin oikein loistavasti, vaikka pitkä odotusaika saikin Käämin ehkä hieman kummalliseksi jo ennen testialuetta. Leikki todella kivasti (tätä en muistanut editoida videoon). Etukäteen en osannut arvioida Käämin suhtautumista hyökkäystilanteisiin, mutta yllätti minut kyllä positiivisesti. Nostaa ainakin metakan, jos ei muuta. Reaktiot loppupeleissä olivat juuri niin liioiteltuja kuin osasin odottaakin, mutta kyllä sai silti minua testissä vietyä kuin litran mittaa.

Pimeässä huoneessa koira oli kyllä ihan hukassa. Oli tulossa täysiä huoneeseen, mutta irtipäästyään unohti mitä oli tekemässä. Pyöri oikeastaan keskialueella ja minun viereisessä nurkassa, mutta ei jostakin syystä tajunnut mitä piti tehdä. Kolautteli nenäänsä muutaman kerran pirttipöydän tuoleihin ja kävi milloin istumassa toisen tuomarin vieressä ja milloin makasi keskellä huonetta. Hieman kun huoneen ilmaa pölläytettiin, niin Käämikin sai hajun ja tuli lopulta minun luokseni.

Ampuminen yllätti ehkä hiukan, mutta toisaalta ei meille ole koskaan varsinaisesti ammuttu ja arkielämässä ei ole paukkuarka. Testi oli kuitenkin sen verran kuormittanut, että varmaan senkin takia reagoi hieman tavallista enemmän - yleensä ei ole kovin kiinnostunut.

Voin olla kyllä tyytyväinen!

Nyt mä oon frii niiku frisbee

Käämin kanssa on ehditty muutaman kuukauden aikana käydä kolmen lajin parissa. Suurta menestystä ei ole tullut, mutta ollaan kuitenkin päästy tekemään.

R A L L Y T O K O

Ensimmäiset viralliset rallytokokilpailut olivat toukokuun puolivälissä Kouvolassa. Saatiin paikka ihan tuurilla ja tehotreenattiin koetta kohti ihan urakalla. Olin todella tyytyväinen näihin treeneihin ja aika varmalla fiiliksellä lähdettiin kohti koetta.

Tuo lauantai oli ihan uskomattoman kuuma hellepäivä ja me oltiin kenties vähän turhan aikaisessa koepaikalla (tosin tarvittiin myös kisakirjan vahvistus, joten tilanne ei olisi muuttunut). Autoa ei saanut varjoon ja ensimmäiset helteet vaikuttivat koiraan yhdessä minun jännityksen kanssa. Kilpailurata oli todella mukava, ainoastaan yksi kyltti oli sellainen, jota ei osata aivan täydellisesti. Muutoin olin aika itsevarma.

No, itsevarmuus karisi heti alkujaan. Kehänauhan sisäpuolelle päästyä Käämi oli kyllä kivasti kuulolla, mutta päädyttiin uusimaan ensimmäinen tehtäväkyltti kahdesti, kun en ollut tyytyväinen. Sen jälkeen kehänlaidalla juossut koirakko saikin kelpien pongailemaan kehänauhan ulkopuolelle ja haukkumaan. Kyllähän se siinä vieressä tuli, mutta energia meni kuuntelemisen sijaan siihen haukkumiseen. Käveltiin ensimmäisen suoran päähän ja ilmoitin sen jälkeen keskeyttäväni, koska koira oli edeltävät kyltit huutanut jatkuvasti.

Harmitti ihan älyttömästi ja harmittaa hieman edelleen. 

N O S E W O R K

Toisena suunnattiin heti seuraavalla viikolla noseworkin pariin. Pitkä päivä oli tiedossa ja tänne mentiin onneksi vähän vähemmällä ohjaajan jännittämisellä.

Ensimmäiseksi tehtiin ulkoalueet. Ajoneuvoetsintä oli varsin hieno, Käämi tosin nousi takajaloilleen, mutta ei onneksi koskettanut ajoneuvoa. Laitoin Käämin kiertämään alueen seinän ja ajoneuvojen välistä, sillä alueen toisella laidalla oli heinää. En halunnut riskeerata, että ei tajuakaan, mitä ollaan tultu tekemään. Aikaa tähän meni, kun kierrettiin ajoneuvot, mutta varma löytö. Jipii!

50 p. 0 vp.

Ulkoetsintä olisi kannattanut jättää suoriltaan väliin, sillä ilmoitettiin kahden koiran tehneen tarpeensa alueelle. Ei ollut toivoakaan, kommenttien mukaan olisi kuitenkin jossakin vaiheessa saanut hajun. Merkkasi alueelle ja saatiin tästä taasen virhepisteitä... Harmitti! Jostakin syystä saatiin vielä yksi virhepiste epäselväksi jääneestä syystä.

0 p. 4 vp.

Sisäetsintä alkoi todella vauhdikkaasti. Oli oikeilla jäljillä, mutta hätäilin kun aika meinasi loppua ja ilmoitin hajun väärin. Löytyi saman seinustan siitä nurkasta, minne en pyytänyt menemään uudestaan. Virhepisteitä väärästä ilmaisusta.

0 p. 2 vp.

Laatikkoetsintään mentiin todella hyvällä fiiliksellä. Käämi oli tässä jälleen 5 nopeimman koirakon joukossa. Todella kaunis ja hieno ilmaisu! Jäi hyvä fiilis kokeen päätteeksi.

50 p. 0 vp.

Samalla linjalla siis kuin edeltävälläkin kerralla, 50/100 pistettä ja 6 virhepistettä. Tuplattiin virhepistesaldo tällä kertaa.

N Ä Y T T E L Y

Kolmannella perättäisellä viikolla suunnattiin Iitin näyttelyyn. Tuomari vaihtui Harto Stockmariin ja en varsinaisesti odottanut mitään. Kelpieitä oli kuitenkin ilmoitettu näyttelyyn vain kaksi, joten ajattelin, että ajetaan nyt kokeilemaan onneamme. Onni suosi osallistujien suhteen, sillä Käämin kilpakumppanina oli narttupentu.

Harto on kuitenkin liiketuomari, joten vaikka arvostelu on kehuva, niin tulos jäi tällä kertaa vain erittäin hyvään. Käämi kuitenkin käyttäytyi todella kauniisti, joten mietitään nyt laitetaanko toisaalle näyttelyyn.

"Oikea sukupuolileima. Ok mittasuhteet. Hyvä kallo-osa, riittävän pitkä kuono.osa. Hyvä purenta. Hyvä kaula. Riittävä eturinta. Vähän suora olkavarsi. Tilava runko. Vähän pitkä lanneosa, jyrkkä lantio. Oikein kulmautunut takaosa. Liikkuu hyvin edestä, vähän ponneton takaa. Köyristää lanneosaa liikkeessään."

AVO EH1

Jälkitreenikausi pitäisi korkata ja kohta alkaakin pitkä kesäloma, joten siinä kyllä ehtii. Rallytokon pariin voisi palata treenien merkeissä myös, katsotaan virallisia sitten myöhemmin.

Vuodet vieriä saa, toiveena mulla on jokainen niistä vierelläs taivaltaa

Paljon onnea nelivuotiaalle Käämille ♥