Oudot ihmevoimat kiskoo mua sun puoleen

Tammikuu alkaa olla lopuillaan ja tällä hetkellä ulkona kyllä näyttää siltä, että siellä on pikemminkin maaliskuu kolkuttelemassa ovella.

Kevättä puoltaa myös se, että Käämillä pyörii tyttöjuttuja päässä hyvin paljon. Sillä on ihan korvat kyllä mukana menossa, jos toisia ei ole näköpiirissä, mutta voi vitsi kun pitää pysähtyä joka ikiseen kohtaan ja piipata...

Ostin Käämille Pompan ja täytyy sanoa, että kerrankin oli hyvä tuuri! Peten tarjous oli vienyt kaikki vähänkin kelpielle ajateltavissa olleet koot, mutta pongasin sitten eräältä koirakirpputorilta vain päälle sovitetun 55cm takin samaan hintaan, kuin Peteltä olisi ollut. Ja värikin oli vielä mukiinmenevä, tietty olisi sitä jotain muuta toivonut kun mustaa.

Hain takin lauantaina pakettiautomaatista ja onneksi tuo 55cm sattuu Käämille kuin nakutettu. Yksi asia siis ostoslistalta veks ja tässä on nyt kyllä takkia sitten pitkäksi aikaa. Tuo sininen Hurtta pitää laittaa varmaan myyntiin. Myyntiin voisi laittaa myös Käämin valjaat, sillä ne alkaa pikkuhiljaa olemaan vähän pienet. Toistaiseksi kuitenkin menee.

Tänään nähtiin peltolenkillä peura ehkä 300 metrin päästä. Oikeastaan en ole ihan varma, että tajusiko kelpie yhtään mitään koko asiasta. Peura katseli koko sen matkan, mitä käveltiin pellon viertä ja vasta sitten lähti itsekin jolkottelemaan metsään. Hienon näköinen eläin.

Ensi kuulle meillä on nyt vihdoin avain agilityhallille ja taidetaankin käydä perjantaina ensimmäistä kertaa treenaamassa, jee!

Joskus pelottaa oikeasti ;D

Tääl on flowsta kii, enkä mä jousta siin

Tammikuu näyttää kuvina tältä ja tässä on myös sellaisia, joita en ollut aikaisemmin tänne laittanut näytille. Klikkaamalla aukeavat täysikokoisiksi :) Pientä kuvausmasennusta tosin havaittavissa, liekö sitten noiden kauniiden säiden katoaminen.

Viime viikko otettiin pientä iisiä ja eilen alkoikin sitten projekti noutokapula. Käämillä on ollut pieni ajatus siitä, että mitä kyseisen kapistuksen kanssa tehdään, mutta se hirveän herkästi kiikuttaa kapulan säkkituoliin ja alkaa imeskellä.

Sumppu tarjoaa kuun loppuun yhden noutokurssin ilmaiseksi, joten napattiin tästä koppi ja alettiin sen kanssa vaatimaan naksuttimella vähän toiselta kantilta lähestyen. Ja sehän alkoi jo toimia ja Käämi kiikuttelemaan kapulaa jopa mun eteen ihan muutamalla yrittämällä! Kai siellä jotkut vihreät miehet tekevät töitä, hirveästi ainakin ölinästä päätellen vähän ylikuumuu toisinaan. Saattaa kyllä vieläkin kiikutella kapulaa ihan muualle, mutta ei tarvitse kauaa odotella, että se tuodaan luo. Jipii, ehkä tämä tokohomma ei ookaan niin toivotonta ohjaajan kohdalla.

Ja heeii, tää oli sadas postaus! :)

Unelmat on suurii, niiden eläminen tyyristä

Näyttelypäivä ohi ja ei kyllä hetkeen tee mieli lähteä mihinkään, ainakaan yksin. Päivään mahtui vähän huonompiakin juttuja, mutta onneksi Käämin kohdalla voin sanoa, että se oli mallikelpoinen kelpo.

Näyttelypaikalle saavuin jo 10 maita ja onneksi saavuin, koska häkkiä ei meinannut saada mihinkään... Leiriydyttiin sitten ihan muualle, kuin oman kehän laidalle, mutta onneksi kelpie hoiti sekä häkkiodottelun että kehänlaitahengailun superhienosti hiljaa ja ihmeemmin ryntäilemättä. Supertyyppi! Silmät loistaen se odotti, että annanko sille tehtäviä tehtäväksi. Kehän puolella Käämi ihan villiintyi ja hyppi vasten; "siistii!". Rakastan sitä ilmettä kelpien naamalla.

Arvostelun allekirjoitan täysin, vaikka vähän jäi harmittamaan ettei Käämi esittänyt parhainta mahdollista liikettään. Se liikkuu todella hienosti ja vetikin kasvattajaryhmän kunnialla, mutta olisi näemmä pitänyt vähän enemmän treenata sitä, että joku menee edessä. Damn! Käämi myös seisoi vähän turhan sinnepäin yksilöarvostelussa, kasvattajakehässä se pongaili mielikuvituskurreja ja oli superryhdikäs. Noo, treeniä vaan, jäi aika vähille ;)

KP:n puuttuminen tietty harmittaa myös, mutta kaikkea ei voi aina saada ja omistajan kooman perusteella ihan hyvä vaan, ettei voitettu rotua. Ihan hemmetin rankkaa näin yksin raahata kamat ja laittaa leiri pystyyn. Onneksi Veera oli edelleen paikalla ja sain kehästä vähän kuvamateriaalia, kiitos!

Jaana Hartus PEK2

"Eritt. lupaava runkoinen, pitkälinjainen tasap. rakentunut nuorukainen. Hyvä kaula, ilmeikäs varsin vahva pää, reilu stoppi, pyöreähköt silmät jotka voisivat olla tummemmat. Hyvät korvat, askelmittaa voisi olla aavistuksen enemmän, hyvä karva."

Lisäksi kasvattajaryhmä KAS1 KP ROP-KAS :)

Sä tuut hohkaamaan lämpöä ja jännitystä

Ihan uskomattoman kaunis sää oli tänäänkin!

Suunnattiin äitille noutamaan huomiselle näyttelyreissulle kaljakärrit, jotta saan tuon painavan häkin omin voimin roudattua kehän laidalle. Käytiin samalla sitten jäälenkillä ja kelpie nauttii. -20 asteen pakkasesta huolimatta oli todella kiva lenkkisää, sillä jäällä ei onneksi tuullut.

Käämikin on vihdoin kuvissa yhteistyökykyinen ja ohjattavissa kaukokäskyin. Kuvia muokatessa tosin välillä miettii, että onko sillä yhtään muumia laaksossa, oli taas sellaisia ilmeitä... :D

Jos kuvitellaan elämää pelinä, motto: tee - älä selitä

Taas mentiin eilen vähän extempore käymään agitreeneissä.

Tämmöisellä aloitettiin ja lisättiinkin neljäs este mukaan. Ei ongelmia näin perin, miten numerot on laitettu. Irtosi yllättäen kolmoselle ekalla yrittämällä, toisella piti käydä vähän lähempänä. Toisin päin tää ei sitten ollutkaan ihan yhtä helppo - ohjaajalle :D Ihan automaattisesti käännyn putkeen lähettämisen jälkeen valssiin, vaikka siinä kerkesi tekemään ihan hyvin persjätönkin. Ai, että tää oli hankala saada omaan päähän mahdutettua!

Käämi kuitenkin hoitaa ja menee kyllä niin lujaa, että männynkävyt vaan lentelee. 

Tämän jälkeen kelpie häkkiin laulamaan korkealta ja kovaa, oikeastaan tässä taisi olla illan ainoat huonot jutut. Häkkikäyttäytyminen on kyllä niin ala-arvoista, että oikein masentaa. Se on autossa hipihiljaa, jos ei näe muiden tekemisiä. Hallissa näemmä toisen koiran haukku ja käskyt saa menemään kelpien täysin sekaisin. Ikäjuttu vai ongelma, siinäpä vasta pulma. Pitää varmaan, jos otan kuukausikortin, niin opettaa kelpie menemään tauolle häkkiin erillisellä käskyllä.

Toinen pätkä olikin sitten tämänmoinen ja tehtiin ensin pelkkää ykköstä ja kakkosta niin, että tein takaaleikkauksen vasemmalle. Eipä ongelmia oikeastaan, kun oli apupalkkaaja. Toinen versio tehtiin sitten niin, että samoin päin, mutta ykkösputkelle hieman pimeää putkikulmaa tullen "yläältä", kakkoselta kääntö oikean kautta ja siitä putkeen. Helposti irtoaa takaakiertoon, jos en oo itse tarkkana. Onneksi on joku, joka kertoo, missä kohdassa tekee itse vikaan :D

Semmoiset treenit siis, jäi ihan hyvä fiilis ainakin radan puolelta :) Käytiin sitten ihan lopuksi vielä hihnassa ihan vaan hengaamassa siinä odottelualueella, niin malttoi kyllä olla säheltämättä ja otti kontaktia, kun kukaan ei mennyt. Kyllä ne herneet joskus kohtaa, mutta siinä on aika pitkä viive välillä...

Mitä tapahtuu jos lähden, minne tuulet vie

Muutaman päivän jatkunut lumisade (vai lumikaaos?) taukosi ja oikein yllätyin, kun toisen kerran herätessäni katsoin ikkunasta ulos. Meillä paistaa aurinko!

Suunnattiin jäälle ja vähän kelpien tassuja palelti umpihangessa. Ei onneksi tuullut yhtään ja pakkastakin oli vain -15, joten vähän yllätyin. Yleensä kelpie paahtaa innoissaan menemään potkimatta tassujaan. Tiedä sitten, olisiko se ollut takki päällä talvikelpoisempi kelpo. Onneksi tämä pikapyrähdyskin riitti väsyttämään Käämin, sillä ei hirveästi tuosta sohvalta nouse ;)

Käämi täyttää huomenna 8kk ja siis oikeasti, neljä kuukautta enää ja se on vuoden?! Mitä ihmettä?

Must tulee niin iso ku voi vaan kuvitella

Hyppytekniikkatreenit oli vuorossa tänään ja tehtiin muutama sarja sekä herättelyä siihen, että edessä voi olla kaksi rimaa. Käämi oli sekä fiksu että ääliö, joten kootut selitykset taas alta :D

1080p HD

Ensimmäisellä kierroksella kelpie rallatti iloisesti kaikkien paikalla olleiden ihmisten luokse. Häiriötreeni olisi ihan paikallaan, harmi kun ei ihan samanlaisia mahdollisuuksia ole. Tekikin myös ja yllätyin, että hoksasi namialustan niin nopeasti - ei olla aikoihin tehty eikä todellakaan millään hyppysuoralla. Yhden pätkän hidasteli, kun karkasi ja olin pyytämässä takaisinpäin. Hyppyjen välissä ymmärtääkseni 6 jalkaa. 

Toisella kierroksella venytettiin sitten yhtä väliä lopusta, 9 jalkaa jos oikein ymmärsin. Käämi alkoi jo tehdä mun kanssa ja taisi ainoastaan kerran rallitella jonkun muun luokse, jes! Ilmeisesti piti vähän aikaa miettiä, että mitä ollaan tultu tekemään. 

Kolmantena tehtiin tuota pikkuokseria. Karkasi ekan kokeilun, kahdella viimeisellä paransi jo huimasti. Ei rallattanut kenenkään luokse eli parantaa koko ajan tekemistään. Hyvä kelps!

Häkkikäyttäytyminen oli ajoittain ala-arvoista, kun ei malta olla hiljaa kun toinen tekee. Oli siellä hiljaisiakin pätkiä, mutta osaa myös kiljua. Pitää alkaa näitäkin jotenkin treenailla, ajatukset vähän tämän kanssa auki, kun ei päästy ensimmäiseen haettuun penturyhmään liian kokeneina. Yhteislenkiltä Käämi sitten saakin kaikki kiitokset ja ylistävät sanat, vaikka käytiin puolikurrassa muiden mukana. Kulki mun vierellä tai pienellä hihnatuntumalla ja häiriköi muita verrattaen vähän. Kyllä se pikkuhiljaa viisastuu, ehkä se 8 kuukautta tuo pientä helpotustakin sen teinipelleilyyn ;)

Ja mitattiinpa Käämi ihan virallisella mitalla. 50cm ainakin, luultavasti 50 ja 51 cm välillä. Jee!