sunnuntai 3. lokakuuta 2021

Kalliolla sun kanssa taas kahdestaan

Saatiin syyskuun puoleen väliin toinen koepaikka nosekisoihin.

Olen hurjan tyytyväinen nykyään Käämin mielentilaan koepaikalla. Hieman tuli haukkumista, mutta keskittyi kuitenkin töihin erittäin hyvin ja saatiin sitä omaa kuplaakin luotua. Koepäivän lopussa oli puhti sen verran pois, että tehtiin todella nättiä rallytokoa ihan hipihiljaa. Rallytokokuumehan tästä vain nousi.

Tällä kertaa saatiin puolet pisteistä kasaan ja omaa tyhmyyttä 2 virhepistettä. Muutenkin täysin ohjaajan piikkiin ns. virheet. 50 pistettä, 2 vp ja sijoitus 22./30.

Sisäetsintä: Aika loppui. Jäi kiinni alueen sivussa olleisiin tuoleihin ja olisi pitänyt aiemmin ottaa sieltä pois. Tila oli iso ja aikaa kohtuullisen vähän. Uusintakierroksella löytyi sitten hajukin.

Laatikkoetsintä: Piupau, juoksenteli menemään alueella sinne tänne ja millisekunnin kestävällä ilmaisulla oikea laatikko. Onni onnettomuudessa etten sanoisi. 25 pistettä.

Autoetsintä: Kolme autoa peräkanaa ja haju tietysti viimeisessä. Lähdin kiertämään autoja ensin toiselta puolelta jonossa. Tosi varma ja nätti ilmaisu. 25 pistettä.

Ulkoetsintä: Paljon esineitä alueella. Haju painoi puupintaan ja sen verran tarkensi ja työsti, että uskoin ja ilmoitin löydön väärin. Varma ja tarkka ilmaisu oikeaan paikkaan, eli omalle muistilistalle tarkastaa lähellä olevat metalliesineet. Hieman jäi harmittamaan. 2 virhepistettä.


Syyskuun lopussa olikin sitten jännittävät hetket, kun käytiin fysioterapeutilla. En uskalla täysin huokaista helpotuksesta, sillä tarina jatkuu vielä. On kuitenkin täysin mahdollista, että Käämin otj:n oireilu on peräisin hermokivusta tai muusta heijastuneesta kivusta!!

SI-nivel oli/on ollut jumissa oikealta puolelta ja vasen kompensoinut tätä, samalla otj on kääntynyt ulospäin. Mennään kohta puolin käymään fysioterapeutilla uudelleen kuuntelemassa, onko jalka kestänyt oikeaan suuntaan. Pääasia kuitenkin on, että meillä on nyt näiden ortopedikäyntien ja fysioterapiakäyntien jälkeen ollut kaikki neljä jalkaa visusti maassa ilman oireiluita.


Rallytokokuumeestakin tuli tosiaan mainittu ja vajaa kuukausi olisi tehotreeniaikaa, jos meinaan olla yllytyshullu ja pistää Käämin kokeeseen. Kovin paikka on meille muut koirat ja siitä syntyvä häiriö, joka nostaa kelpien kierroksia, joka purkautuu haukkumalla. Voi kuitenkin yllättää myös positiivisesti, käytiin hallilla tällä viikolla yksi aamu treenaamassa ja pyöräilytapahtumassa ottamassa pieniä tehtäviä, teki molemmissa paikoissa hiljaa ja hyvällä keskittymisellä. Lämmittelevät pyöräilijät ja muut jalankulkijat olivat kuitenkin vain muutaman metrin päässä.

Tiedossa on, mitä pitää tehotreenailla.

maanantai 6. syyskuuta 2021

Kuin joki mun mieli menneeseen virtaa, vaeltaa hetkiin jotka muutti mun maailmaa

Syksy on täällä ja se tarkoittaa sitä, että loppuvuoden puolelle aletaan pikkuhiljaa kallistua.

Meidän kesä ei ollut aivan kuin olin sen suunnitellut, sillä kesää varjosti oikean takajalan polvi eli leikkaamaton polvi. Polvi alkoi ensin oireilla satunnaisesti, mutta kesään mahtuu myös päiviä, jolloin oireilussa ei ollut mitään logiikkaa.

Tällä hetkellä Käämi saa elää normaalia elämää. Ortopedillä on käyty ja aloitetaan fysioterapia, tavoitteena on, että saadaan muilla keinoin polven tilanne sen verran vakaaksi, että voidaan suhteellisen huoletta olla. Osittain on vielä, lähinnä omistajan päässä, olevia rajoituksia eli vältellään mm. portaita. Irtikään en ole vielä oikein uskaltanut laskea.

Ortopedikäynnillä otettiin myös röntgenkuvia niin selästä kuin polvistakin. Nivelrikkoa ei ole ilmaantunut edes leikattuun jalkaan, mutta mahdollinen pieni spondyloosimuutoksen alku on selässä. Mun mielestä Käämistä vuosien varrella otetut kuvat näyttävät ihan samoilta, että en tiedä onko tuo mahdollinen muutos ollut mukana jo iät kaiket. Pääasia, että selkää ole kuitenkaan oireiltu ja mennään sen osalta nyt tällä tiedolla.

Eli näin meillä. Mennään päivä kerrallaan, otetaan kaikki irti ja nautitaan.

Onneksi kuitenkaan aivan kaikki ei ole mahdotonta. Olen kiitollinen, että saadaan ja voidaan harrastaa nosea. Tuo laji sopii Käämille kuin nenä päähän. Käytiin tänään Ellan ja Elvin kanssa tekemässä ulkotreenejä niin, että käytössä oli meille vieras haju ja kolme sokkopiiloa. Vautsivau!

Ajoneuvo: Ainoa minun piilottama ja ei tarjonnut kyllä oikein mitään haasteita. Todella kivasti rauhoittui tekemään, vaikka oli superinnoissaan.

Pyörätelineet: Laitoin tarkoituksella ns. tyhjälle puolelle, aika nopeasti hakeutui itse oikean telineen luokse. Hieman tuuli pyöritti hajua, mutta tarkensi kauniisti.

Kaukalon laita: Tämä olikin haastava, kun tähän oli ehtinyt tulla koripalloa pelaavia ihmisiä. Superhyvin kesti tämän häiriön, vaikka vähän meni juoksemiseksi. Laidassa oli kolme hajua, mutta pitäydyttiin vain yhdessä, että saatiin varma onnistuminen. Makee!

Sähkökeskus: Häiriötä tuli nyt heinistä. Hommiin kuitenkin tuli ja sen jälkeen teki hyvän etsinnän myös yläältä hakien.

Kauniita ilmaisuja läpi etsinnän. Tykkään hurjasti!

 
 

sunnuntai 11. heinäkuuta 2021

Mut on tuonu tänne jokin muukin kun tuuli

Helteestä huolimatta eilen oli ihan meidän päivä!

Suunta oli aikaisin aamulla nosekokeisiin ja olen hurjan ylpeä Käämi-kelpiestä. Tasaisen varmaa sekä kaunista suorittamista läpi kokeen unohtamatta erittäin tarkkoja ilmaisuja. On tehnyt kevään harjoitukset tehtävänsä.

Meidän tulokseksi pamahti täydet 100 pistettä ajalla 1:54,2, joka oikeutti vielä 1. sijaan kokonaistuloksissa sekä ajoneuvoetsinnässä.

Ulkoetsintä - Moikattiin alussa ajanottajaa, mutta hienosti lähti jatkamaan töitä. Vähän hätkähti alueella ollutta patsasta sekä tarkasti rimaseinää jonkin aikaa. Haju oli sadevesirännissä, josta todella kauniilla ilmaisulla löytö. Oli itseasiassa toiseksi nopein.

Ajoneuvoetsintä - Tässä meillä kävi itseasiassa aika tuuri, oltiin tiistaina tehty vastaavanlaisella piilolla harjoitukset. Hieman jännitti, hyppääkö ajoneuvoja vasten, mutta ei ollut ajatuksenakaan. Varma ilmaisu. Supersupersuper!

Sisäetsintä - Tauon jälkeen suunnattiin sisälle, oli vähän ehkä väsynyt jo helteestä ja odottelusta. Todella kivasti lähti tekemään töitä, haisteli naulakkoon jätettyä haalaria. Meinasin nostaa käden vähän hätäisesti naulakon keskellä, mutta maltoin mieleni. Löytö ei nimittäin jäänyt epäselväksi kun tarkensi naulakon ja seinän väliin. Tässäkin oli toiseksi nopein!

Laatikkoetsintä - Pieni häiriö tuomarista ja ajanotosta, mutta lähti kuitenkin hyvin tekemään etsintää. Tässä tuntui ensimmäistä kertaa, että riittääköhän aika. Riitti kuitenkin ihan hyvin, oli kahdeksaksi nopein. Ei käynyt yhdellä laatikolla lainkaan, mutta en myöskään ehtinyt pyytämään laatikolle, kun jo oli kääntynyt ympäri ja tehnyt ilmaisun. Tuli aika isot tuuletukset etsinnän jälkeen.

Kehuja tuli rauhoittumisesta, vauhdikkuudesta sekä ilmaisuista. Käämi haukkui jonkin verran, kun vaihdoin hihnaa liinaan, mutta etsintäalueille lähti kuitenkin todella hyvällä mielentilalla ja ajatuksella. Ihan superhieno. Nyt meillä on yksi 100 pisteen tulos plakkarissa.

SuperKäämii!!!

sunnuntai 4. heinäkuuta 2021

Sull' on kultaa turkissa

 


4.7.2015 hain Käämin kotiin. Kuusi vuotta ollaan jo menty yhteistä matkaa ja hartain toive on, että saataisiin mennä vielä toinen mokoma. Tuntuu siltä, että ollaan päästy entistä paremmin samalle aallonpituudelle. Haluaisin nauttia ja kokea Käämin kanssa vielä hurjan paljon. Kiitos muru <3

Tänne ei hirmu usein tule kuulumisia päiviteltyä, vaikka olisi todella hauska lukea näitä kirjoituksia jälkikäteen. Otetaan kuitenkin pieni tilannekatsaus menneisiin kuukausiin.

Palattiin kesäkuun alussa pitkästä aikaa jälkimetsiin ihan virallisen koulutuksen merkeissä. Tarkoituksena oli hakea apua vauhtiin ja otettiin aimo harppaus taaksepäin. Siirryttiin suoriin namijälkiin takaisin ja kotiläksyksi olisi erillinen ilmaisuopetus kongille tai vastaavalle esineelle, joka sitten siirrettäisiin jäljelle ruuan sijaan. Harmillisesti en ole kuitenkaan päässyt ihan niin usein jälkimetsään kuin toivoisin, joten toistaiseksi tämä projekti on hieman jäissä.

Noseworkin viikkotreenit loppuivat kesäkuun alussa, mutta ollaan käyty pariin kertaan kokeenomaisissa. Tosi hyviä suorituksia, mutta myös muutamia vähän enemmän vihkoon menneitä. Viralliset kisat odottaa kalenterissa, mutta tehtyjen kotitreenien perusteella on hyvä fiilis. Nose on kyllä ihan meidän molempien suosikkilaji, se on helposti toteutettavissa sopivina hetkinä ja siihen saa monenlaisia haastekertoimia keksittyä kyllä, jolloin se yksikin treeni tuottaa riittävästi aivopähkinää kelpielle.

Nenäjuttujen lisäksi ei muuta ollakaan tehty. Hieman huono omatunto soimaa, sillä ei olla esimerkiksi aikoihin käyty retkeilyreiteillä. Toivottavasti kuitenkin pian! Kesä on tällä hetkellä parhaimmillaan, joten eiköhän me jotain keksitä.



lauantai 15. toukokuuta 2021

Oot mun toukokuu

 


Hyvää 6-vuotissyntymäpäivää Käämi!


Kuusi vuotta kuulostaa jotenkin kamalan paljolta, mutta onneksi se on sellainen ikä, joka ei vielä pahemmin näy. Hyväntuulinen höseltäjä nauttii syntymäpäivästään täysin kelpiein hellesäässä.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Kun on kevät ja kevät kutsuu sua

 

Kuukaudet vierii ohi kyllä sellaista vauhtia, onneksi ollaan jo kevään korvilla. Maastolajit odottavat vielä korkkaamistaan, mutta toivottavasti pian.

Tämä viikko oli varsinainen tehotreeniviikko. Nosetreeneissä ollaan käyty kaksi kertaa ja kerran puuhastelemassa rallytokoa. Itse kuuntelin myös yhtenä iltana pk-jälkiwebinaaria, josta tulikin sitten jälkikuume.

Viikko on pistänyt pohtimaan monelta kantilta Käämin harrastusrepertuaareihin kuuluvia lajeja. Tällä hetkellä toivoisi, että maailmantilanne olisi normaali, sillä ollaan saatu Käämin kanssa ihan uusia oivalluksia ja oma kisakuume erityisesti nosen parissa on todella kova.

Nosen saralla Käämi on tällä hetkellä ihan liekeissä. Ollaan kahtena edelliskertana harjoiteltu ongelmanratkaisutehtäviä ja etsittävä Kongin pala on pienentynyt pinsetein käsiteltäväksi. Käämillä on ihan uskomattoman tarkka nenä ja mitä haastavampi tehtävä on, sitä paremmin se niistä suoriutuu. Tämän päivän treenien oivallus olikin, että liian helpoista treeneistä Käämi juoksee helposti tehtävästä toiseen ajattelematta varsinaisesti asiaa ja saattaa suhtautua omasta mielestään liian helppoihin tehtäviin vähän hälläväliä-asenteella. Kysymys kuuluukin nyt, että miten olla ovelampi kuin kelpie?

Rallytokon parissa pitäisi viettää ehdottomasti enemmän hetkiä, jotta siinä voitaisiin joskus kilpailla. Käämi tekee iloisesti ja innostuneesti, pieniä viilauksia tosin mahtuu suorituksiin. Keulii ja käyttää ääntään hyvin herkästi, mutta paketti pysyy kasassakin mitä enemmän toistoja tulee. Vanhoista möröistäkin on päästy eroon. Haasteita tämän lajin parissa tuo häiriönsietokyky ja sitä pitäisi päästä treenaamaan kiireettömässä yhteistreeniympäristössä. Aikapaine vaikuttaa ohjaajaan ja sitä myötä koiraan. Puuhastellaan tämän parissa kuitenkin. Hyvä fiilis on tärkeä juttu.

Jälkeen liittyen webinaariin saatiin hyvää uutta lähestymiskulmaa. Huomio tähän lajiin on ollut viime vuosina vähän heikoilla kantimilla, yhtenä tekijänä ainakin se, etten ole yksin osannut ratkoa meidän jäljillä ilmaantuvia ongelmia. Lähetään kokeilemaan nyt ihan eri kantilta ja toivottavasti vaikuttaa Käämin vauhtiin jäljellä positiivisesti. Aikaisemmin ilmaantunut oivallus liian helpoista tehtävistä pätee myös tämänkin lajin parissa.

Uudella innolla kohti treenihetkiä. Positiivinen fiilis tällä hetkellä Käämin tekemisestä, kunhan saadaan pienet yksityiskohdat kohdalleen, niin ollaan vielä enemmän liekeissä.

Pst. Treenijuttuja löytyy matalalla kynnyksellä reaaliaikasemmin nykyisin Instagramista, @Lahtolupapillilla.



maanantai 15. helmikuuta 2021

Ahkerina kuin pienet muurahaiset

Mietin viime syksynä lähes koko syksyn, että olisipa pitkästä aikaa kiva olla Käämin kanssa jossakin viikkoryhmässä. Tällä hetkellä meillä on kisatavoitteita ainoastaan nosessa, joten vuodenvaihteen jälkeen uskaltauduin kysymään, että olisiko noseworkryhmissä Käämille tilaa ja sinnehän yksi kelpie mahtui!

Aloitettiin tammikuun puolenvälin jälkeen säännölliset noseworktreenit. Melkein voisi sanoa, että aloitettiin uudelleen nollasta, mutta olisi hieman liioittelua. Palattiin kuitenkin aika reilusti takaisin päin, nimittäin meidän treeneissä ei ole toistaiseksi eukalyptusta haisteltukaan, vaan etsintää tehdään kongin avulla. 

Kong-etsintöjen avulla saadaan puututtua ns. roskakäytökseen ilman, että motivaatio hydrolaatille kärsisi. Samalla etsinnöistä tulee tarkempia, kun kong ei samalla tavalla pöllyä treenitilassa kuin eukalyptus. Käämin kohdalla tämä kongilla harjoittelu tarkoittaa sitä, että tarkemmalla etsinnällä saataisiin enemmän etsintää nenällä kuin jaloilla - tähän mennessä osittain on varmaan hyvällä tuurilla pyyhältänyt hajuun suoraan, mikä ei sitten ylemmissä luokissa enää välttämättä kannakaan. Toki Käämillä on uskomattoman tarkka ja hyvä nenä, mutta vauhtia etsintäalueilla on vähän turhan paljon. Voisi myös luulla, että kongetsintöjen jälkeen eukalyptus on niin piece-of-cake, että saadaan vauhdikkaita etsintöjä nauttia jatkossakin, mutta enemmän nenän avulla.

Ensimmäisellä treenikerralla me sitten tutustuttiin kongin ilmaisuun ja myönnetään, opetellaan nyt ilmaisu uudestaan. Käämin ilmaisu on ollut koetilanteissa eukalyptuksella todella hyvä ja selkeä, mutta pyrkii herkästi pääsemään hajuun kiinni nenällään. Kongin kanssa ja toivottavasti jatkossa eukalyptuksella, Käämin on tarkoitus jäädä tuijottamaan löytöään. Voin sanoa, että koin pieniä tuskallisia hetkiä, kun kelpiehän on tietysti opetettu koskemaan punaista targettia sekä käsiin. On myös erittäin herkästi kontaktia ottava, jolloin katse siirtyy kongilta (tai aikaisemmin hajulta) minun silmiini. Viikko me treenien välissä tätä taisteltiin ja saatiin todella hyvin kädessä olevalle, liikkumattomalle kongille ilmaisu ilman kosketusta ja katseen suunta oikeaan paikkaan.

Toisella treenikerralla yritettiin sitten saada kong lattialle ja ilmaisua yleistettyä tähän. Ei muuten onnistunut, nenäkosketus tuli vahvasti esiin heti kun kong siirtyi lattialle tai hieman piiloon. Asiaa ei helpota se, että ihmisrakkaus puskee välillä keskittymisen läpi, jolloin lähtee helposti laukalle (kongista toistaiseksi pidettiin vielä kiinni näissä treeneissä). Saatiin tosi nätisti hitaalla liikkeellä lattiaan vietyä kongia katseella seuraten. 

Kolmannella treenikerralla oltiin uudessa paikassa ja voitiin siirtää kongia jo laajemmin piiloihin. Nenäkosketus tuli vahvana ja ei saatu harmillisesti yhtään täysin puhdasta ilmaisua. Käämi kesti erinomaisesti palautteenantoa ja onnistui aina toisella kerralla tekemään erittäin hyvät ilmaisut. Kotitreeneissä hyödynsin mm. metallilyhtyä sekä koripöytää, jolloin koskettamisen mahdollisuutta ei ollut. Tuli muuten upeita ilmaisuja! Heitin muutossa kompostiverkot kierrätykseen, tietysti. Haastoi ihmisen kekseliäisyyttä. Tässä muuten huomasi, että oikeasti tietää mitä etsii, sillä nenä oli todistetusti auki!

Neljäs treenikerta oli nyt eilen ja pienennettiin kongia sekä tilaa paljon. Otetaan nyt hieman kriteeriä koskettamisen kohdalla alaspäin, että saadaan jaloilla etsimistä pois ja enemmän nenällä tehtävää etsintää. Saa siis toistaiseksi koskea nenällään kongiin, jos vain tekee etsintää nenällään ja pitää fokuksen kongissa. Hiotaan tätä sitten myöhemmin kuntoon. Kotiläksyksi saatiin tälle viikolle pienen tilojen etsintöjä puolikkaalla kongilla. 

Ollaan kyllä jo tässä ajassa tultu ihan hurjasti eteenpäin siitä, mistä aloitettiin. Fiilis on ollut ihan loistava kaikilla treenikerroilla ja Käämikin on alkanut keskittyä enemmän työntekoon kuin ihmisten morjestamiseen sopivissa väleissä. On myös hienoa huomata, miten paljon Käämi kestää korjaamista ja toistoja. Minulla on tällä hetkellä kova luotto siihen, että koirastani tulee varsinainen tykki, kun kaikki palaset on loksahtaneet kohdilleen.