maanantai 20. kesäkuuta 2022

Taivaanrantaan lentäneitä

Sydänuutisten jälkeen ei hirveän pitkää ehditty hengähtää, nimittäin samaisen viikon lauantai-iltapäivällä Käämiltä murtui osittain alakulmahammas. Onneksi ydinyhteyttä ei syntynyt, joten siltä osin ei ollut kriittinen tilanne. Murtuma tuli uimareissulla, joko iskusta kiveen tai uimalelusta, joista jälkimmäinen lähtee leppäkeihään lailla roskikseen. Kuvista näkee, miten yhdessä hetkessä hammas on ehjä ja seuraavassa ei. Ja kylläpä tuo kirpaisi aika lailla omaatuntoa.

Iloisiakin asioita kuitenkin vastapainoksi. Olimme viikonloppuna nosekoulutusviikonlopussa, josta taas roppakaupalla hyviä ideoita taskuun. Sunnuntaina Käämillä oli hieman jarru päällä touhussa, mutta saatiin kyllä onnistumisiakin.



Lauantai alkoi tilannekartoituksella, joka tehtiin eukalyptuksella. Käämi onnistui tässä hyvin, mutta jalkaa oli aika lailla. Sotasuunnitelmana tälle päivälle oli korkeat ja saavuttamattomat kätköt, joiden kanssa ei lopulta ollut ongelmaa vaikka etsittävä kohde vaihtui kongiin. Yleensä ollaan omissa korkeissa kätköissä saatu nenäkosketus, kun nousee takajaloilleen, joten oli ihan mielenkiintoista seurata millaisen ratkaisun Käämi tekee, kun jalat eivät riitäkään. Tuossa jakamani instagramjulkaisussa on video, kun selaa eteenpäin.

Sunnuntaina vuorostaan painotettiin etsintäalueen alussa oleviin kätköihin, mutta mukaan mahtui myös saavuttamattomia kätköjä. Oli muuten aika hieno ruuvipenkissä ollut piilo, sieltä se löytyi, vaikka olikin tällä alueella mennä puhaltanut jonkun tovin vauhdilla eteenpäin nenä kiinni. Nenä olisi voinut olla päivän aikana tosiaan paremmin auki...

Yksi korkea jäi löytymättä, mutta oli kuulemma reagoinut tähän, mutta ei ollut osannut (enkä minäkään ollut osannut) sitä sieltä löytää. Iltapäivällä sitten keskityttiin ihan siihen, miten etsintäalueelle lähdetään, ja aika hyvin tähän treeniin Käämi reagoi. Hieman tuli parilla kätköllä tassua kaapinoveen.

Siispä haastavia kongitreenejä kehiin unohtamatta alueelle lähtemistä. Oli mukava päästä taas kouluttautumaan! 



torstai 9. kesäkuuta 2022

Sydämen asialla

Pieni pala mielenrauhaa.

Käämi on tänään 9.6.2022 käynyt sydänultrassa, jonka tekijänä on toiminut lausunto-oikeudet omaava eläinlääkäri. Käämin tulos on kuitenkin epävirallinen.

Mitään näkyvää syytä ei sydänultran tarpeelle ollut, mutta kerran kun päähänsä jotain saa, niin siitä on aika vaikea päästää irti. Varsinkin, kun osa koirien sydänsairauksista ilmenee vasta, kun on jo todella myöhäistä.

Käämi on kuitenkin tutkittu nyt sydämen osalta terveeksi. Pieni merkityksetön löydös löytyi ultralla, mutta käsittääkseni se on voinut olla Käämillä iät kaiket ja kehittyessäänkin viittaisi enemmän läppävian puoleen. Toivotaan, että tilanne kestäisi kuitenkin stabiilina, mutta seurataan ja tarvittaessa mennään uudelleen. Jos ihmeitä ei käy, niin käymme todennäköisesti ensi kesänä uudelleen sydänultrassa.
 
Lausunto 9.6.2022:
"Auskultaatiossa sydän- ja hengitysäänet normaalit. Limakalvot vaaleanpunaiset ja kosteat. 

Ultraäänitutkimuksessa todetaan yleiskuvaltaan siisti sydän. Ei sydämen laajentumaa tai seinämäpaksuuntumaa todettavissa. Sydämen supistuvuus normaalin rajoissa. Eteis-kammioläpät silmämääräisesti siistit. Vasemmassa eteis-kammioläpässä asteeltaan merkityksetön lateraalinen vuotovirtaus. Aortan ja keuhkovaltimon virtausnopeudet normaalin rajoissa.

Ei sydänsairautta osoitettavissa tällä tutkimuksella. Suosittelen sydämen auskultaatiota vuosittain. Mikäli sivuääni havaitaan, on ultraäänitutkimus syytä suorittaa uudelleen."