tiistai 31. joulukuuta 2019

Mistä alkaisin jos susta kertoisin

Vuosi 2019 oli kaikin puolin erittäin hyvä vuosi, vaikka blogin puolella onkin pidetty hiljaiseloa. Käämin polvileikkauksen ja naulojenpoiston jälkeinen aika näyttää erittäin hyvältä, vaikka Käämin painopiste onkin hyvin paljon edelleen terveen jalan päällä. Ei kuitenkaan ole ollut ontumisia tai sellaisia hetkiä, että olisi pitänyt pelätä polven oireilevan uudestaan.

Olen vuosi vuodelta varmempi siitä, että tämä on minun The Kelpie. Ollaan tämäkin vuosi puhallettu yhteen hiileen ja yhdessätekeminen on molemmille iloa tuovaa. On koirassani paljon asioita, joita toivoisin, että voisin muuttaa taikaiskusta, mutta toisaalta Käämi on tuollaisena kelpiepersoonana juuri sellainen kuin pitääkin.

Tulevalle vuosikymmenelle toivon ennen kaikkea pitkää ja tervettä ikää Käämille. Sen lisäksi tulevalle vuodelle odotetaan jälleen uusia seikkailuja. Katsotaan, mihin päädytäänkään vielä!

Vuonna 2019...

... jatkettiin hierontakäyntejä
... elettiin jalan kanssa huoletonta elämää ja ei pahemmin sairasteltu muutenkaan.

... noseworkin saralla kävimme liiton silmissä muutamassakin virallisessa kokeessa saaden molemmilla kerroilla 50/100 pistettä
... käytiin lisäksi kouluttautumassa noseworkin parissa sekä kimppatreeneissä
... todettiin, että tämä on meille hyvä laji ja jatketaan ensi vuonna kisaamista.

... käytiin rallymölleissä ja siitä innostuneena ilmoittauduttiin ensimmäisiin virallisiin
... virallisista ei tosin jäänyt paljoa kerrottavaa, kokeillaan ensi vuonna uudelleen
... jälkimetsässä käytiin kerran, vasta marraskuussa
... esineruutuiltiin onneksi jälkitreenejä enemmän sekä tehtiin tarkkuusetsintätreenejä, huippuhyvä!

... reissattiin kesälomareissulle Lemmenjoelle ja käytiin uudestaan Norjan puolella
... nautittiin kesästä ja retkeiltiin lähiseudulla useampaakin otteeseen
... tavattiin kelpiepentua ja Käämistä olisi hyväksi leikkisedäksi.

... toukokuussa Käämi täytti neljä vuotta ja leuka on täysin harmaa
... syyskuun alussa muutettiin uuteen kotiin, Käämi sujahti kuin kala veteen
... Käämi on rauhoittunut vuoden aikana huimasti 
... auton matkamittariin kerrytettiin tuhansia kilometrejä.

... kiitos kuuluu niille henkilöille, joihin voi aina luottaa ja jotka ovat toimineet erittäin suurena apuna sekä tukena vuoden aikana, en voi kiittää teitä kylliksi
... kiitos kuuluu blogin lukijoille, jotka ovat seuranneet meidän vuotta tänäkin vuonna, vaikka hiljaisuutta on ollut ja paljon.

... kiitos Käämi, joka olet perheenjäseneni, tukeni ja turvani sekä harrastuskaverini. Olet täyttä kultaa. Nyt ja aina.

tiistai 8. lokakuuta 2019

Käämin henkinen lintsi



114 pistettä ja laukauskokematon, hyväksytty. 
Toimintakyky +1b kohtuullisen pieni
Terävyys +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu +2a kohtuullinen
Hermorakenne +1b hermostunein pyrkimyksin
Temperamentti -1b häiritsevän vilkas
Kovuus +1 hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
++ Laukauskokematon.

SBCAK ry järjesti syyskuun puolessa välissä luonnetestin, jonne onnistuin saamaan Käämille paikan. Voin sanoa, että kyllä muuten jännitti, vaikkei meillä arkielämässä olekaan mitään suuria ongelmia. Käämi on tosin elänyt varsinaisessa pumpulissa, joten kelpietä järkyttäviä asioita ei hirveästi ole vastaan tullut.

Ennen testiä arvioin, että Käämi saisi 125 pistettä ilman temperamentin osuutta. Olen aina tiennyt, että Käämi on todella terävä ja vilkas, mutta en osannut jotenkin ajatella testin tulosta (erittäin vilkas vs häiritsevän vilkas). Arvio meni aika nappiin, sillä ilman kyseistä kohtaa Käämin pistesaalis olisi ollut 129 pistettä. Häiritsevän vilkkaaksi todettuna sieltä kuitenkin tuli miinuspisteitä niin, että Käämin tulos oli lopulta 114 pistettä ja laukauskokematon.

Seisoi mielestäni läpi testin oikein loistavasti, vaikka pitkä odotusaika saikin Käämin ehkä hieman kummalliseksi jo ennen testialuetta. Leikki todella kivasti (tätä en muistanut editoida videoon). Etukäteen en osannut arvioida Käämin suhtautumista hyökkäystilanteisiin, mutta yllätti minut kyllä positiivisesti. Nostaa ainakin metakan, jos ei muuta. Reaktiot loppupeleissä olivat juuri niin liioiteltuja kuin osasin odottaakin, mutta kyllä sai silti minua testissä vietyä kuin litran mittaa.

Pimeässä huoneessa koira oli kyllä ihan hukassa. Oli tulossa täysiä huoneeseen, mutta irtipäästyään unohti mitä oli tekemässä. Pyöri oikeastaan keskialueella ja minun viereisessä nurkassa, mutta ei jostakin syystä tajunnut mitä piti tehdä. Kolautteli nenäänsä muutaman kerran pirttipöydän tuoleihin ja kävi milloin istumassa toisen tuomarin vieressä ja milloin makasi keskellä huonetta. Hieman kun huoneen ilmaa pölläytettiin, niin Käämikin sai hajun ja tuli lopulta minun luokseni.

Ampuminen yllätti ehkä hiukan, mutta toisaalta ei meille ole koskaan varsinaisesti ammuttu ja arkielämässä ei ole paukkuarka. Testi oli kuitenkin sen verran kuormittanut, että varmaan senkin takia reagoi hieman tavallista enemmän - yleensä ei ole kovin kiinnostunut.

Voin olla kyllä tyytyväinen!


torstai 27. kesäkuuta 2019

Nyt mä oon frii niiku frisbee


Käämin kanssa on ehditty muutaman kuukauden aikana käydä kolmen lajin parissa. Suurta menestystä ei ole tullut, mutta ollaan kuitenkin päästy tekemään.

R A L L Y T O K O
Ensimmäiset viralliset rallytokokilpailut olivat toukokuun puolivälissä Kouvolassa. Saatiin paikka ihan tuurilla ja tehotreenattiin koetta kohti ihan urakalla. Olin todella tyytyväinen näihin treeneihin ja aika varmalla fiiliksellä lähdettiin kohti koetta.

Tuo lauantai oli ihan uskomattoman kuuma hellepäivä ja me oltiin kenties vähän turhan aikaisessa koepaikalla (tosin tarvittiin myös kisakirjan vahvistus, joten tilanne ei olisi muuttunut). Autoa ei saanut varjoon ja ensimmäiset helteet vaikuttivat koiraan yhdessä minun jännityksen kanssa. Kilpailurata oli todella mukava, ainoastaan yksi kyltti oli sellainen, jota ei osata aivan täydellisesti. Muutoin olin aika itsevarma.

No, itsevarmuus karisi heti alkujaan. Kehänauhan sisäpuolelle päästyä Käämi oli kyllä kivasti kuulolla, mutta päädyttiin uusimaan ensimmäinen tehtäväkyltti kahdesti, kun en ollut tyytyväinen. Sen jälkeen kehänlaidalla juossut koirakko saikin kelpien pongailemaan kehänauhan ulkopuolelle ja haukkumaan. Kyllähän se siinä vieressä tuli, mutta energia meni kuuntelemisen sijaan siihen haukkumiseen. Käveltiin ensimmäisen suoran päähän ja ilmoitin sen jälkeen keskeyttäväni, koska koira oli edeltävät kyltit huutanut jatkuvasti.

Harmitti ihan älyttömästi ja harmittaa hieman edelleen. 

N O S E W O R K
Toisena suunnattiin heti seuraavalla viikolla noseworkin pariin. Pitkä päivä oli tiedossa ja tänne mentiin onneksi vähän vähemmällä ohjaajan jännittämisellä.

Ensimmäiseksi tehtiin ulkoalueet. Ajoneuvoetsintä oli varsin hieno, Käämi tosin nousi takajaloilleen, mutta ei onneksi koskettanut ajoneuvoa. Laitoin Käämin kiertämään alueen seinän ja ajoneuvojen välistä, sillä alueen toisella laidalla oli heinää. En halunnut riskeerata, että ei tajuakaan, mitä ollaan tultu tekemään. Aikaa tähän meni, kun kierrettiin ajoneuvot, mutta varma löytö. Jipii!
50 p. 0 vp.

Ulkoetsintä olisi kannattanut jättää suoriltaan väliin, sillä ilmoitettiin kahden koiran tehneen tarpeensa alueelle. Ei ollut toivoakaan, kommenttien mukaan olisi kuitenkin jossakin vaiheessa saanut hajun. Merkkasi alueelle ja saatiin tästä taasen virhepisteitä... Harmitti! Jostakin syystä saatiin vielä yksi virhepiste epäselväksi jääneestä syystä.
0 p. 4 vp.

Sisäetsintä alkoi todella vauhdikkaasti. Oli oikeilla jäljillä, mutta hätäilin kun aika meinasi loppua ja ilmoitin hajun väärin. Löytyi saman seinustan siitä nurkasta, minne en pyytänyt menemään uudestaan. Virhepisteitä väärästä ilmaisusta.
0 p. 2 vp.

Laatikkoetsintään mentiin todella hyvällä fiiliksellä. Käämi oli tässä jälleen 5 nopeimman koirakon joukossa. Todella kaunis ja hieno ilmaisu! Jäi hyvä fiilis kokeen päätteeksi.
50 p. 0 vp.

Samalla linjalla siis kuin edeltävälläkin kerralla, 50/100 pistettä ja 6 virhepistettä. Tuplattiin virhepistesaldo tällä kertaa.

N Ä Y T T E L Y
Kolmannella perättäisellä viikolla suunnattiin Iitin näyttelyyn. Tuomari vaihtui Harto Stockmariin ja en varsinaisesti odottanut mitään. Kelpieitä oli kuitenkin ilmoitettu näyttelyyn vain kaksi, joten ajattelin, että ajetaan nyt kokeilemaan onneamme. Onni suosi osallistujien suhteen, sillä Käämin kilpakumppanina oli narttupentu.

Harto on kuitenkin liiketuomari, joten vaikka arvostelu on kehuva, niin tulos jäi tällä kertaa vain erittäin hyvään. Käämi kuitenkin käyttäytyi todella kauniisti, joten mietitään nyt laitetaanko toisaalle näyttelyyn.

"Oikea sukupuolileima. Ok mittasuhteet. Hyvä kallo-osa, riittävän pitkä kuono.osa. Hyvä purenta. Hyvä kaula. Riittävä eturinta. Vähän suora olkavarsi. Tilava runko. Vähän pitkä lanneosa, jyrkkä lantio. Oikein kulmautunut takaosa. Liikkuu hyvin edestä, vähän ponneton takaa. Köyristää lanneosaa liikkeessään."
AVO EH1

Jälkitreenikausi pitäisi korkata ja kohta alkaakin pitkä kesäloma, joten siinä kyllä ehtii. Rallytokon pariin voisi palata treenien merkeissä myös, katsotaan virallisia sitten myöhemmin.


keskiviikko 15. toukokuuta 2019

maanantai 1. huhtikuuta 2019

Liia isost tuuletuksest ei voi tulla sakkoo

Edellinen kirjoitus on tammikuulta ja näyttää pahasti siltä, että ei oltaisi tehty mitään. Helmikuussa ei oikeastaan tehtykään, mutta maaliskuussa ollaan käyty niin rallytokon möllikisoissa kuin ensimmäisissä virallisissa neljän osion nosework-kisoissa.


R A L L Y T O K O

Rallymöllit olivat maaliskuun alussa ja laitoin Käämin hieman kylmiltään suoraan alokasluokkaan nakkialon sijaan. Käytiin ennen möllejä tekemässä hallissa kenraali ja Käämi oli varsinainen raivopääapina. Lupasi siis erittäin hyvää itse möllejä ajatellen.

Kenraalin takia ajattelin, että otetaan valmistelut huolella. Ei muuten ihan mennyt niin, sillä ensimmäisenä meitä kohti syöksähti räyhääviä koiria heti kotinurkilla, seuraavaksi törmättiin juoksunarttuun ja vielä sen jälkeen muutamaan muuhunkin räyhäävään koiraan. Käämin mielentila oli jossakin omissa sfääreissään koepaikalle lähtiessä, joten ehdin jo ajatella, että liekö radalle päästään lainkaan...

Osallistujia oli 12 ja Käämi oli vuorossa kahdeksantena. Hallitila kuumentaa tunteita entisestään, joten mentiin halliin hyvin täsmäiskuna hieman ennen omaa vuoroa. Toisin kuin ajattelin, niin Käämi meni halliin hiljaa. Intoa piisasi vähän liikaakin ja vielä kun Käämi pussasi puhki yhden tutun ihmisen, niin oma jännitys ei ainakaan yhtään laantunut.

Saatiin kuitenkin kupla aikaiseksi ennen omaa vuoroa ja heti radan alussa Käämi oli superhyvin kuulolla! Ei puhettakaan, että olisi katsellut yleisöä tai nuuskinut maata. Neljännellä kyltillä kuitenkin Käämi avasi kommenttiraitansa, kun kehän ulkopuolelta alkoi kuulua haukkua. Ei se jatkuvasti haukkunut, mutta tarpeeksi kuitenkin sen päätöksen tekoon, että hallissa ei tulla kisaamaan sen kuumentaessa Käämiä turhan paljon.

1. 270 astetta oikeaan
2. 360 astetta vasempaan - toimi! mahtavaa!
3. Spiraali oikealle
4. Ohjaajan ympäri myötäpäivään - meille hyvin tuntematon liike, joka aiheutti harmaita hiuksia hallin ulkopuolella, mutta toimi radalla
5. Käännös vasempaan
6. Eteen istu, oikealta sivulle
7. Istu, 1 askel - seiso, 2 askelta - istu, 3 askelta - maahan - hyvin vähän treenattu, mutta hienosti toimi
8. 270 astetta oikealle
9. Istu, maahan, kierrä koiran ympäri - uusittiin, kun ei mielestäni mennyt hyvin maahan
10. Käännös vasempaan
11. 360 astetta oikeaan
12. Vasen täyskäännös - ilmeisesti meni kyltin yli, sillä virhepisteitä tästä
13. 270 astetta oikealle

Saatiin 84 pistettä ja paikan päällä pokattiin kolmas sija. Tulokset oli kuitenkin ilmeisesti laskettu uudelleen kisan loputtua, sillä julkaistuissa tuloksissa ei enää oltu kolmansia, mutta ei sen väliä. Hyväksytty tulos kumminkin ja sehän tarkoittaa, että viralliset (ulko)kisat kutsuvat kesällä.

Meistä otettiin myös muutama kuva ja tämä jälkimmäinen kuvaa kyllä taas Käämiä täydellisesti... Kuvat © Jasmin Pyykkö.


Onko tämä se "tekee hyvällä ilmeellä töitä"?

N O S E W O R K

Jälleen hypättiin suoriltaan syvään päätyyn ja suunnattiin neljän osion nosekisoihin. Käämi yllätti minut täysin, vaikka tiedänkin sen osaavan.

Me oltiin Käämin kanssa iltapäiväryhmässä, jonka odotteluaika hieman venyi sääolosuhteiden vuoksi. Erittäin tuulinen sää yhdistettynä satunnaiseen räntä- ja vesisateeseen toi oman haasteensa. Käämi ei onneksi ole sääherkkä, mutta toki haju käyttäytyy tällaisessa säässä eri tavalla. Oltiin onneksi käyty tekemässä lähes vastaavissa olosuhteissa kenraali muutama päivä ennen, mutta eihän se mitenkään varmaa ollut, että Käämi ulkoalueilta hajut löytäisi. Varsinkin, kun sen mielestä lämmittelyhaju oli aivan eri purkissa, kuin se todellisuudessa oli...

Ulkoetsinnässä meni lähes suoraan lumikolalle, jossa haju oli, mutta väisti siitä pois. Käytti aikansa kuitenkin etsimiseen, joskin suuntasi etsintänsä enemmän kohti seinää ja siellä olleita kohteita. Jos olisin ollut fiksu, niin oltaisiin menty uudelleen siihen lumikolan luo, sillä Käämi pienesti merkkasi kohteen ennen kuin väisti siitä pois. Aika loppui ja ulkoetsinnästä näin ollen 0p.
Tuomarin kommentti: Jätti hajun kahdesti vaikka lähellä. Ajan loputtua ilmaisi. Hyvin tsempattu ja hieno hihnan käyttö.
Ennen ajoneuvoetsintää tulikin sitten hieman jännät paikat, sillä alueelle tulikin yhtäkkiä aivan ulkopuolinen koirakko. Luojan kiitos pystyttiin väistämään niin, että Käämillä ei ollut näköyhteyttä, mutta toki juuri alueen läpi kävellyt koira ei ollut ihanteellisin juttu. Tästä syystä laitoin Käämin etsimään hajun siltä puolelta ajoneuvoja, josta tämä koirakko ei ollut kävellyt.

Ajoneuvoetsintä on meille haastava siinä suhteessa, että Käämi herkästi hyppää ajoneuvoja vasten eikä tämäkään kerta tehnyt poikkeusta. Idea kuitenkin oli ja haju löytyi ensimmäisen auton kuskin puolen oven pielestä! Näin ollen 25 pistettä kasaan, mutta 2 virhepisteellä vasten pomppaamisesta kahdesti.
Tuomarin kommentti: Nousi kahdesti autoa vasten. Hienosti tsempattu, vaikka ulkopuolinen häiriö. Etsi upeasti.
Tässä välissä oli taasen tauko ennen sisä- ja laatikkoetsintää. Jonkun verran olin ehtinyt huokaista helpotuksesta ulkoetsintöjen jälkeen ja luotin siihen, että sisäetsintä me ainakin hanskataan. Laatikot hieman jännitti, sillä ainakin tutuissa tiloissa Käämillä on hieman paha tapa pahoinpidellä laatikoita.

Sisäetsintä todisti sen, että yhtään en saa huokaista helpotuksesta. Käämi oli ehtinyt pongata ennen alueelle menoa sekä ulkoa että tuulikaapin matosta ihanan hajun. Käämi lähti alueelle todella hyvällä innolla, mutta heti kun ensimmäinen ruukkukasvi tuli vastaan, niin samalla kelpien koipikin nousi. Jonkun verran tätä mietin aina alitajunnassa, mutta en uskonut sen käyvän selkeässä sisätilassa. Ärsytti ihan todella paljon, mutta onneksi suihku kohdistui laattalattialle enemmän kuin itse ruukkukasviin, joten vahinko saatiin putsattua helposti. Tästä 3 virhepistettä.
Tuomarin kommentti: Hylkäys.
Tuon episodin jälkeen laatikkoetsintä ahdisti vähän enemmän kuin aikaisemmin. Käämi lähti kuitenkin alueelle todella mukavalla tatsilla, teki pienen kaarroksen alueella ja sen jälkeen suoraan oikealle laatikolle! Teki mieli tuulettaa! Laatikkoetsinnästä saatiin toiset 25 pistettä ja lopputuloksissa paljastui, että oltiin neljänneksi nopeimpia. Superr!
Tuomarin kommentti: Hieno tsemppaus tähän osioon!
Lopputulos: 50/100p + 5 vp
Tästä on helpompi molempien lähteä kohti uusia kokeita. Tuo sisäetsinnän episodi söi hieman luottamusta koiraan, mutta tämäkin vaatii taas vain treeniä. Olen myös miettinyt pitkään Käämin kastraatiota, mutta yritän saada sille puuttuvat Suomen SERTit ennen tätä päätöstä. Eihän sekään tosin mitään takaa, mutta voisi mahdollisesti vähentää narttuhajujen vaikutusta.

Hieno keepie sekä rallytokossa että nosessa. Tästä on hyvä jatkaa!

keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Jatketaan siitä mihin viimeks jäätiin


Noseworktreenitkin on tältä vuodelta startattu ja ei ihan helpolla kelpietä päästetykään!

Treenit olivat ulkona alueella, jossa kulkee paljon muita koiria sekä ihmisiä. Sääolosuhteet olivat meille myös haastavat, sillä ulkona pakkasella ei olla tehty oikeastaan ollenkaan. Lisätään näihin kahteen haasteeseen vielä kolmas, nimittäin alueilla oli hajuna myös laakerinlehti.

Ensimmäinen alue oli näistä kaikista laajin ja sisälsi kolme hajua. Käämi kävi alueen läpi, mutta ei jäänyt mihinkään erityisesti kiinni. Ensimmäinen haju löytyi alueen keskeltä olevan kukkapenkin kulmassa olleesta roskiksesta, kun aloimme käymään aluetta järjestelmällisesti läpi. Toinen haju löytyi kaupan seinustalta, joka oli Käämille haasteellinen tarkentaa. Jaksoi kuitenkin työstää ja luopua takaa kävelleestä ihmisestäkin.

Kolmas haju oli laakerinlehti ja löytyi samaisen kukkapenkin toisesta reunasta läheltä roskapönttöä. Todella hyvä ottaen huomioon, että laakerinlehti on Käämille todella vieras eikä sitä ole sille opetettu erikseen - se on löytynyt muutaman kerran alueilta.

Toinen alue oli meille hankala, vaikka se oli suorakulmainen ja hyvin vähän mahdollisuuksia sisällään pitävä. Alueelta kuitenkin tuli juuri laakerinlehtilöydön jälkeen kaksi noutajaa, joista Käämi ei meinannut millään päästä yli. Nuuskiminen meni varmaan aika 50-50 sen suhteen, että hakiko hajua vai nuuskiko näiden koirien jälkiä. Löysi kuitenkin seinustalta hajun taas, kun käytiin yhdessä seinustaa läpi. Toisen hajun mokasin minä, kun en muistanut mihin alue loppui enkä osannut koiraa edes ohjata kyseiseen kohtaan... Sitten kun asiasta huomautettiin, niin sehän löytyi alta aikayksikön.

Kolmas alue oli tavallaan helppo, mutta hajuna oli ainoastaan laakerinlehti. Laakerinlehti löytyi rappurallin välistä ja olisi todennäköisesti eukalyptuksena ollut aivan Käämin heiniä. Nyt meni hieman hakemiseksi, mutta saatiin apuja ja laakerinlehtikin ylös.

Hieno treeni ja tällaisia tarvittaisiin ehdottomasti lisää!

Seuravaana päivänä mentiin rallytokotreeneihin, mutta näistä treeneistä ei ihan hirveästi jälkipolville kerrottavaa jäänyt. Mahdollisesti rankka lenkki hangessa (minua reiteen...) ja edellisen päivän noseworkit painoivat sen verran, että Käämi käytti oman vuoronsa vain haukkumiseen radalla. Kentän laidoilla se teki siististi, että tiedä sitten loppupeleissä kelpien aivoituksista. Tästä suunta on lähinnä ylöspäin.

tiistai 8. tammikuuta 2019

Kun sä hyppäät korkealta kuka ottaa kiinni


Me startattiin rallytokotreenit viime sunnuntaina.

Käytiin omatoimitreeneissä viiden muun koirakon kanssa hallilla, jossa ei oltu ikinä ennen käyty. Mua jännitti, kun ei ihan hirveästi olla näitä kimppatreenejä lukuunottamatta lokakuun nosetreenejä taas harrastettu, mutta turha jännitys. Käämi oli todella hyvin kuulolla ja malttoi meille haastavasta häiriöstä huolimatta keskittyä omaan tekemiseensä radalla. Radan ulkopuolella maltti petti muutaman kerran, mutta ei kuitenkaan samalla intensiteetillä kuin nuorempana.

Positiivinen mieli jäi! Kehitettävää on ja vauhtia voisi mahdollisesti hieman pudottaa, mutta tehdään kevään aikana töitä sen eteen, että päästäisiin toukokuun jälkeen kisakentille. Jaiks!

1. Pujottelu
Lähdöstä suoraan pujotteluun ja Käämi oli tosi kivasti mukana heti alkumetreiltä. Ei nuuskinut alustaa lainkaan.

2. Liikkeestä maahan
Meidän bravuuri edelleen. Tosi nätti ja napakka.

3. Istu, kierrä koiran ympäri
Ei meinannut malttaa odottaa ensimmäisellä yrittämällä. Muilla toistoilla pysyi jo paikallaan. Ei mielestäni hirveästi tsiigaillut edes muita treenaajia, vaikka ensimmäiset kolme kylttiä olikin vahvasti häiriöön päin.

4. Käännös vasempaan
Siisti.

5. Juosten
6. Normaali vauhti

7. Spiraali vasemmalle
Tosi kivasti taas mukana. Sai palkan tämän jälkeen.

8. Koira eteen, vasemmalta sivulle, istu
Voi Käämi. En tiedä oliko ensimmäisellä toistolla palkanjälkeinen hysteria vai mikä, mutta meinasi eteentulon sijaan haukkua ja harhailla. Muilla toistoilla ei enää huutanut niin pahasti, mutta pääsee tehotreeniin eteentulon osalta.

9. Vasen täyskäännös
Haukututti joka kerta. Todennäköisesti mun olemus muuttui tai nurkassa oli muuten vain jotain kummituksia, mutta kymppikyltti se todennäköisesti kummitteli. Ei ollut niin siisti kuin joskus on ollut. Tähän hidastettiin tahtia ihan urakalla ja pilkottiin pienemmiksi. Lopetti haukkumisenkin yksittäisenä liikkeenä, mutta rataan en saanut sopimaan nätisti kerralla.

10. 360 vasempaan
Myönnetään, meidän yksi hienoimmista kylteistä on rikottu talven aikana. Tallasin tässä liikkeessä vahingossa kelpien tassulle ja senhän se sitten muistaa. Jos annan kääntyy-käskyn, niin väistää alta ja rupeaa haukkumaan. Jos taas en annan kääntyy-käskyä, niin pysyy vähän lähempänä. En aio tehdä tätä radan yhteydessä enää, treenataan irrallaan ja atomeina.

11. 270 oikeaan
Hiljeni kuitenkin tälle kyltille ja tosi nätisti loppuun.

Anna Pekkala ALO