torstai 31. joulukuuta 2020

Tämä on lähtölaukaus ja maaliintulo samaan aikaan

Vuosi 2020 startattiin ilman suurempia tavoitteita harrastusrintamalla, lähinnä toivottiin seikkailuja. Kevään aikana sitä kävi aika pian selväksi, että vaikka tavoitteita olisikin asetettu, niin niitä olisi ollut erittäin vaikea saavuttaa poikkeuksellisen vuoden takia.

Onnistuttiin kuitenkin hiljaiselosta huolimatta tekemään Käämin kanssa meidän juttuja, mutta ei niin intensiivisesti kuin olisi ollut normaalioloissa mahdollista. Tyytyväinen täytyy olla, meillä pelaa nykyisin Käämin kanssa hyvin yhteen ja ollaan monia nuoren kelpiepojan mielen haasteita saatu ratkeamaan. Ilmaiseksi ei ole mikään tullut ja töitä riittää edelleen, mutta harrastuskaverin työstä voi nauttia ihan eri tavalla kuin aikaisemmin. 

Ensi vuodelle esitän toiveena, että voisimme Käämin kanssa kilpailla lisää noseworkin parissa. Tähän toiveeseen kytkeytyy vahvasti toive siitä, että maailmanmeno etenisi kohti normaalia elämää ilman suurempia rajoituksia.


Vuonna 2020...

... kehonhuoltoa ylläpidettiin edelleen hierontakäyntien merkeissä ja vaikka jouduimme etsimään syksyllä toisen hierojan, Käämiä ei asia paljoa hetkauttanut
... leikattu polvi pysyy menossa hyvin mukana eikä suurempia huolenaiheita ole asiaan liittynyt
... loppuvuodesta oli hieman vatsaongelmaa, uuteen vuoteen lähdetään uudella ruualla.

... noseworkin parissa käytiin harjoituskokeissa pariinkin otteeseen ja saatiin yhdestä näistä ensimmäinen 100 pisteen tulos!
... Kennelliiton silmissä virallisissa nosework-kokeissa pääsimme osallistumaan syksyllä ja hieno suoritus 75 pisteellä, polte jäi uusiin kisoihin
... osallistuimme adventtietsintöihin ja sokkoetsinnöistä huolimatta varmaa suorittamista
... hieman polttelisi viikottaiset ryhmätreenit noseworkin parissa.

... muut harrastukset kokivat pahaa laiminlyöntiä, jälkimetsään kyllä eksyttiin onneksi muutamaankin kertaan
... rallytokohömppäilyä ollaan tosin tehty, mutta ei tavoitteellisesti.

... seikkailuilla käytiin tänä vuonna neljässä kansallispuistossa sekä lähiretkeilyalueilla
... kesäloma aloitettiin Patvinsuolla, joka toimi lämmittelyretkenä kolmen kansallispuiston kesäreissulle
... Syötteen kansallispuisto, Riisitunturin kansallispuisto ja Oulangan kansallispuisto olivat upeita kohteita luottoretkikaverin kanssa
... laavuilla on ollut piippaamaton ja hötkyilemätön kelpie, upeeta mahtavaa!

... toukokuussa Käämi täytti viisi vuotta ja on kyllä parhaimmillaan
... muuttojuttuja tänäkin vuonna, tällä kertaa muutos tuo jaettua huomiota
... autolla on ajettu jälleen tuhansia kilometrejä kelpie kyydissä.

... kiitos tukiverkostolle, että olitte jakamassa tätä vuotta meidän kanssa
... kiitos blogin lukijoille, vaikka epäaktiivisen kirjoittelun takia teitä ei välttämättä siellä kovin montaa ole.

... kiitos Käämi, joka olet perheenjäseneni, tukeni ja turvani sekä harrastuskaverini. Olet täyttä kultaa. Nyt ja aina. Seikkailuja odotellessa.

sunnuntai 20. joulukuuta 2020

Kun valot kuusen loistaa, kelpie jo kolkuttaa

 


Iloista joulunaikaa ja valoisaa vuotta 2021!

perjantai 30. lokakuuta 2020

Ku sä oot hyvä, sä oot hyvä ihan kaikes mitä teet

Osallistuimme Käämin kanssa viime lauantaina meille ensimmäisiin Kennelliiton alaisiin nosework-kokeisiin.

Ei olla ihan hirveästi nyt poikkeusvuoden aikana treenattu aktiivisesti oikeastaan mitään. Voisin oikeastaan sanoa, että edellisen kerran nosea ollaan tehty kesäkuun mölliharjoituskokeessa, joihin niihinkin mentiin oikeastaan aika kylmiltään. Treenaamattomuus näkyi silloin ja myös tällä kertaa positiivisissa merkeissä ja varmasti osasyynä on myös nykyinen jaettu huomio kotioloissa sekä iän tuoma viisaus.

Tuo lauantai ei ohjaajan osalta kuitenkaan alkanut kovin vahvasti huonojen yöunien tuloksena ja pieni pakkanen kello kahdeksan aikaan aamulla oli lähtöasetelmaltaan päivälle hieman sellainen, että kovin suuria odotuksia en uskaltanut asettaa. Me olimme onneksi Käämin kanssa vuorossa seitsemäntenä, joten kisapaikalta kotiuduimme jo ennen puoltapäivää. Tehokasta!

Voisin nyt taas nostaa esiin tuon Käämin mielentilan, kun sen kanssa on yritetty tehdä töitä. Kaikki tähdet olivat kohdallaan, sillä Käämi odotti todella kauniisti omaa vuoroaan, vaikka lähipiiriin kuuluva koira oli vuorossa ennen meitä. Ei puhettakaan, että olisi vetänyt tai piipannut. Olin ja olen edelleen hurjan ylpeä siitä, miten koirani käyttäytyi kisapaikalla. Ottaen huomioon, että olin lyhyeksi jääneiden yöunien jälkeen hieman huonolla tuulella. Huono tuuli kuitenkin haihtui heti, kun otin koirani odottamaan omaa vuoroa. Kiitos Käämi, 5,5-vuotias kelpie onkin aika makea.

Tuomarina oli Timo Pussinen ja meille oli tehty todella kivat alueet. Kuvat alueista löytyy Nose Work Saimaa Ry:n Facebook-sivuilta.

Hieman huolestutti etukäteen, sillä kaikki etsinnät tehtiin putkeen. Luotin kuitenkin siihen, että meillä on nosekisojakin sen verran takana, että koira tietää todennäköisesti jutun juonen, kunhan en itse sabotoi suoritusta aivan täysin ja kiirehdi.

Ensimmäisenä oli vuorossa ulkoetsintä, joka oli kiipeilyteline. Käämi nousi hakemaan hajua ylhäältä, vaikka ei olla ylähajuja edes tehty. Harmittavasti jätin ohjaamatta yhteen kulmaan, joten ulkoetsintä meni nollille. Täysin minun piikkiini. Tuomarilta tuli kehuja siitä, miten Käämi haki hajua korkealta.

Toisena oli ajoneuvo, ja ehdin mainostaa tätä tuomarillekin bravuurina. En turhaan, vaikka ensimmäisen alueen korkealle kiipeily vähän mietityttikin. Käämi sinkaisi kahden auton välistä ja varmaan hieman tuurilla käännyttiin oikeanpuolimmaiselle autolle ensin. Sieltähän se löytyi rekisterikilven luota! Pakko sanoa, että hetken hieman emmin ennen kuin nostin käteni löydön merkiksi, mutta tästä huolimatta Käämi oli ajoneuvoetsinnän nopein!! Ei siis turhaan kehuttu bravuuriksi. 25 pistettä.

Kolmantena sisätila. Todella vauhdikas, mutta samalla uskomattoman tarkka ja paikansi huoneen keskellä olleen hajun todella hyvin. Taas hieman varmistelin, mutta ehdottomasti selkein ilmaisu omaan silmään kisapäivänä. 25 pistettä.

Neljäntenä laatikot. Sinkaisi suoraan oikealle laatikolle, mutta en uskonut ja pyysin käymään muualla. Tuomari ehti jo miettiä, että päivän nopeimmat laatikot tiedossa. No, ei olleet, kun varmistelin. Lopulta meni takaisin ensimmäiselle laatikolle ja totesin löydöksi. Näinhän se oli ja 25 pistettä plakkariin. Pelkäsin tämän osion osalta, että saadaan virhepisteitä, sillä Käämi potki eteen sattuneet laatikot pois tieltään. Ei tallannut päälle, mutta siirsi varmasti puolet laatikoista pois alkuperäisiltä paikoiltaan.

Tulos: 75 pistettä, 3:12,7 ja sijoitus 9/20 sekä ajoneuvoetsinnän nopein ajalla 00:20,7.

Vauhtia kyllä löytyi, mutta samalla myös tarkkuutta. Sai tuomarilta kehuja työskentelystä, jee! Omat varmistelut voisi ihan hyvin jättää pois, sillä kaikki ilmaisut olivat kyllä sen verran selviä, että ei olisi tarvinnut arvuutella. Jännitti vain, että voiko todella sillä vauhdilla löytää niin tarkasti oikealle hajulle, mutta pitäisihän sitä nyt koiransa tuntea ja uskoa. Onnistumiset tulosten suhteen sekä mielentilan suhteen lämmittävät edelleen ja kisakuumehan tässä vain kasvaa.

tiistai 30. kesäkuuta 2020

Menny liikaa aikaa taajamassa


Kesäloman alkajaisiksi hurautettiin Patvinsuolle 15 kilometrin päiväretkelle. Sää suosi, ajoittaiset tuulet pitivät paarmoja ja muita öttiäisiä kätevästi poissa ja elohopea pysytteli alle 23 asteen. Suomunjärvi tarjosi sopivaa viilennystaukoa kelpielle.

Lähdettiin Suomunkierrolle Suomun pysäköintialueelta 11 aikaan. Oltiin aika hyvään aikaan liikeellä, sillä muita retkeilijöitä ei järin nähty reitin alkupuolella kohtuullisen ruuhkaisesta parkkipaikasta huolimatta. Oltiin itseasiassa taukopaikalla Pokkaniemessä täysin oman retkikunnan kesken. Käämi oli todella kauniisti tauon ajan, mikä yllätti positiivisesti.

Tauon lopulla porukkaa alkoi saavuttaa takaa, joten jatkettiin pikaisesti matkaa. Muutamia vastaantulijoita ja ihan viimeisillä kilometreillä ohitettiin samaan suuntaan menijät, jotka olivat olleet ennen taukoa meidän edellä. Muuten saatiin kyllä retkeillä käytännössä keskenämme metsän hiljaisuudessa. Mielessä oli, että olisimme pysähtyneet vielä Kurkilahteen makkaranpaistoon, sillä metsäpalovaroitus ei sallinut avotulen tekoa muualla, mutta siellä oli sen verran porukkaa, että jatkettiin samalla vauhdilla autolle.

Mulla oli ensimmäistä kertaa Ruffwearin vetovyö matkassa mukana ja oli kyllä varsin hyvä! Ehdottomasti lähtee meidän pidemmälle kesälomareissulle mukaan. Flexi ei hihnana ole maailman paras, tai vähintään pitäisi ostaa siihen jousto-osa, mutta kätevähän se on kelautuessaan lyhyemmäksi. Pitää käydä vielä ennen The Reissua koeajamassa Nonstopin vetoliinalla. Onneksi Käämi osaa hyvin suuntakäskyt sekä pysähtymiskäskyn, joten flexilläkin kyllä pärjää.


maanantai 8. kesäkuuta 2020

Hehkuessa onnentähden omaan lauluusi luota


Me osallistuttiin pitkästä aikaa noseworkin harjoituskokeeseen. Pitkä tauko kyseisessä lajissa ja ei muistuteltu hajutyöskentelyä edes mieleen. Viisivuotias kelpie on kuitenkin mitä mainion harrastuskaveri ja tälle väitteelle saatiin tukea.

Kisaolosuhteet olivat varsin haastavat, sillä tuulenpuuskat olivat aika voimakkaita ja lämpötilakin huiteli varjossa 21 asteen tienoilla. Numeroksi saatiin lucky number 3, joten kerrankin päästiin alueille alkupäässä. Käämi oli pitkästä odottelusta huolimatta todella kivasti kuulolla ja käyttäytyi hyvin rauhallisesti. Jipii!

U L K O E T S I N T Ä

Aloitimme ulkoetsinnästä. Alue oli hyvin selkeä asfalttialue, joka rajautui toiselta puolelta pyörätelineeseen ja toiselta puolelta ruohikkoalueeseen, päädyssä sisäänkäynti rakennukseen. Alueella oli lapio ja seinää vasten olevat kottikärryt, muuten ei irtonaisia esineitä alueella ollut. Matkaa lähdöstä esineisiin ja seinään oli jonkin verran, mutta niin se vain pinkaisi suoraan hajulle. Pienen pyörähdyksen teki, jonka jälkeen tarkensi kottikärryn renkaaseen. Löytö!

25 p, 0:42:3 / 2:00:00

Hieno etsintä :) Meni suoraan hajulle mutta ei heti ilmaissut
A J O N E U V O E T S I N T Ä

Ajoneuvoissa oli kaksi autoa. Tällekin etsinnälle lähti hyvin ja meni suoraan sille autolle, jossa haju oli. Kiersi kuitenkin sen etukulman, johon haju oli laitettu. Kierrettiin autot ja koirasta kyllä näki, ettei se nyt tässä ainakaan ole. Pari pientä kenguruloikkaa, mutta ei autokosketusta. Palattiin takaisin etukulmaan ja ilmaisi rekisterikilven luokse eli vähän sivuun. Löytö kuitenkin hyväksyttiin, sillä oli tarpeeksi lähellä. Tuuli siirsi tätä hajua varmasti tehokkaasti siihen kohtaan, mistä Käämi sen ilmaisi. Saatiin treenivinkiksi juuri tuon kulman tarkennusta.

25 p, 1:22:3 / 2:00:00

Iloista, hyvää etsintää :)

S I S Ä E T S I N T Ä

Tässä välissä ehti olla pieni tauko. Sisätilaan Käämi meni tällä kertaa hyvin käämimäiseen tyyliin ja oli kiinnostunut tuomarista sekä ajanottajasta. Todennäköisesti reagoi jo odotteluun sekä lämpöön, mutta rauhoittui todella kauniisti etsimään. Super! Onneksi en hätäillyt, vaan odotin, sillä alueen keskellä oli saunajakkara, johon jäi hieman pitemmäksi aikaa. Haju löytyi läheltä ja oli niin varma ilmaisu tarkennettuaan, että ei jäänyt epäilyksiä.

25 p, 0:45:59 / 2:00:00

Rauhoittui hyvin etsimään, sitkeästi etsi tien hajupilvestä hajulle. Hieno, tarkka ilmaisu!

L A A T I K K O E T S I N T Ä

Laatikkoetsinnässä Käämi pyörikin sitten kaikista eniten, vaikka ajallisesti ei siltä näytäkään. Haahuili, mutta nuuski kyllä laatikoita. Kehoitin uudestaan, kun rupesi olemaan kiinnostunut enemmän seinistä. Lopulta meni yhden laatikon päälle seisomaan ja vaikka olin hieman epävarma, niin totesin löydöksi ja niinhän se oli!

25 p, 0:54:40 / 1:30:00

Rauhallinen ohjaus, hyvä reaktio hajulla, hyvä ilmaisu. Hyvää tiimityötä :)

Näin ollen täydet 100 pistettä eikä yhtään virhepistettä! Mahtavan hieno kelpie!

Muita 100 pisteen tuloksia ei tullut, joten oltiin ensimmäisiä. Tämän lisäksi meidät palkittiin vielä laatikkoetsinnän nopeimpana, sillä sen löysi ainoastaan kaksi koirakkoa kahdeksasta. Oli ihan meidän päivä ja en voisi olla tyytyväisempi. On kuitenkin hieman taisteltu tietä tällaiseen mielentilaan ja tällaiset onnistumiset luo uskoa siihen, että ollaan me jossakin onnistuttu.

perjantai 15. toukokuuta 2020

Voisin viikkoja sun vieres loikoilla omenapuiden alla


Paljon onnea viisivuotiaalle Käämille!

Nopeasti se aika menee hyvässä seurassa. Aikaisempina syntymäpäivinä on ollut aurinkoista ja lämmintä, tänään satoi räntää. Se ei kuitenkaan kelpien riemua latistanut, onnellinen on kelpie.


maanantai 27. huhtikuuta 2020

Jos saisin kolme toivomusta, niistä jokainen ois susta tietenkin


Nyt on kyllä pöyristyttävän pitkä tauko takana eikä vähiten vallitsevan tilanteen vuoksi. Ollaan kyllä tänä keväänä aloitettu jo jälkikausi, retkeilty ja hömpätty rallytokojuttuja. Meidän harrasteet ovat onneksi ystävällisiä tilanteen kannalta, että ei sitä tarvitsisi kuin ottaa niskasta itseään kiinni ja mennä sinne metsään tai treenikentälle puuhastelemaan.

Jälkikausi tosiaan avattiin jo useampi viikko takaperin. Hyvät puolet siinä, ettei kunnollista talvea tullut tänne päin Suomea lainkaan. Viiden purkin jälki, muutama kulma ja migreeniaurasta kärsivä ohjaaja, joka ei ehtinyt ottaa kelpiestä löysiä pois ollenkaan. Oli muuten yllättävän hallittavissa oleva vauhti tästä huolimatta! Muutamasta purkista meni yli ja ohjaajamokan takia ihan priima ei ollut muutenkaan, mutta varsin pätevänoloinen jälkikelpie liinan päässä. Tästä pitäisi nyt vain jatkaa, kun selvästi intoa ja taitoa on, ettei käy niin kuin viime vuonna...

Rallytokohömpästä ei sen kummallisempaa. Hyvin kuulolla häiriöistä huolimatta eli ikä on tainnut tehdä tehtävänsä. Ja varmaan osittain vaikutusta on myös sillä, että nyt kun on alkaa seitsemäs vai jo kahdeksas viikko etätöissä, niin kaikki rutiinit rikkova puuha on supersiistiä. Tätäkin pitäisi ehdottomasti jatkaa.

Mitä meillä oli tälle keväälle suunnitteilla -- muutama näyttely sekä Kennelliiton alle menneet viralliset nosekokeet. Pakko sanoa, että näyttelyt eivät loppupeleissä kirpaisseet ollenkaan, mutta nosekokeet ihan pikkuisen. Nosea ei ollakaan treenattu pitkään aikaan, mitä nyt häkkivarastossa muutamaan otteeseen. Pitäisi ehdottomasti tehdä tätäkin enemmän. Hieman myös saattoi rallytokokisakuume nostaa päätään rallyhömppäilyjen seurauksena, mutta eiköhän me vielä keretä niillekin kilpakentille.

Jalka voi hyvin, vaikka helmikuun liukkailla keleillä paranneltiinkin pientä lihasvauriota leikkamattomassa takajalassa. Toistaiseksi mennään tällä olettamalla. Muita terveyshuomioita ei onneksi liiemmin ole, näillä mennään ja toivottavasti pitkälle.

Ihan kohta on kelpien 5-vuotissyntymäpäivät. Uskomattoman nopeasti menee aika.