Ei olla ihan hirveästi nyt poikkeusvuoden aikana treenattu aktiivisesti oikeastaan mitään. Voisin oikeastaan sanoa, että edellisen kerran nosea ollaan tehty kesäkuun mölliharjoituskokeessa, joihin niihinkin mentiin oikeastaan aika kylmiltään. Treenaamattomuus näkyi silloin ja myös tällä kertaa positiivisissa merkeissä ja varmasti osasyynä on myös nykyinen jaettu huomio kotioloissa sekä iän tuoma viisaus.
Tuo lauantai ei ohjaajan osalta kuitenkaan alkanut kovin vahvasti huonojen yöunien tuloksena ja pieni pakkanen kello kahdeksan aikaan aamulla oli lähtöasetelmaltaan päivälle hieman sellainen, että kovin suuria odotuksia en uskaltanut asettaa. Me olimme onneksi Käämin kanssa vuorossa seitsemäntenä, joten kisapaikalta kotiuduimme jo ennen puoltapäivää. Tehokasta!
Voisin nyt taas nostaa esiin tuon Käämin mielentilan, kun sen kanssa on yritetty tehdä töitä. Kaikki tähdet olivat kohdallaan, sillä Käämi odotti todella kauniisti omaa vuoroaan, vaikka lähipiiriin kuuluva koira oli vuorossa ennen meitä. Ei puhettakaan, että olisi vetänyt tai piipannut. Olin ja olen edelleen hurjan ylpeä siitä, miten koirani käyttäytyi kisapaikalla. Ottaen huomioon, että olin lyhyeksi jääneiden yöunien jälkeen hieman huonolla tuulella. Huono tuuli kuitenkin haihtui heti, kun otin koirani odottamaan omaa vuoroa. Kiitos Käämi, 5,5-vuotias kelpie onkin aika makea.
Tuomarina oli Timo Pussinen ja meille oli tehty todella kivat alueet. Kuvat alueista löytyy Nose Work Saimaa Ry:n Facebook-sivuilta.
Hieman huolestutti etukäteen, sillä kaikki etsinnät tehtiin putkeen. Luotin kuitenkin siihen, että meillä on nosekisojakin sen verran takana, että koira tietää todennäköisesti jutun juonen, kunhan en itse sabotoi suoritusta aivan täysin ja kiirehdi.
Ensimmäisenä oli vuorossa ulkoetsintä, joka oli kiipeilyteline. Käämi nousi hakemaan hajua ylhäältä, vaikka ei olla ylähajuja edes tehty. Harmittavasti jätin ohjaamatta yhteen kulmaan, joten ulkoetsintä meni nollille. Täysin minun piikkiini. Tuomarilta tuli kehuja siitä, miten Käämi haki hajua korkealta.
Toisena oli ajoneuvo, ja ehdin mainostaa tätä tuomarillekin bravuurina. En turhaan, vaikka ensimmäisen alueen korkealle kiipeily vähän mietityttikin. Käämi sinkaisi kahden auton välistä ja varmaan hieman tuurilla käännyttiin oikeanpuolimmaiselle autolle ensin. Sieltähän se löytyi rekisterikilven luota! Pakko sanoa, että hetken hieman emmin ennen kuin nostin käteni löydön merkiksi, mutta tästä huolimatta Käämi oli ajoneuvoetsinnän nopein!! Ei siis turhaan kehuttu bravuuriksi. 25 pistettä.
Kolmantena sisätila. Todella vauhdikas, mutta samalla uskomattoman tarkka ja paikansi huoneen keskellä olleen hajun todella hyvin. Taas hieman varmistelin, mutta ehdottomasti selkein ilmaisu omaan silmään kisapäivänä. 25 pistettä.
Neljäntenä laatikot. Sinkaisi suoraan oikealle laatikolle, mutta en uskonut ja pyysin käymään muualla. Tuomari ehti jo miettiä, että päivän nopeimmat laatikot tiedossa. No, ei olleet, kun varmistelin. Lopulta meni takaisin ensimmäiselle laatikolle ja totesin löydöksi. Näinhän se oli ja 25 pistettä plakkariin. Pelkäsin tämän osion osalta, että saadaan virhepisteitä, sillä Käämi potki eteen sattuneet laatikot pois tieltään. Ei tallannut päälle, mutta siirsi varmasti puolet laatikoista pois alkuperäisiltä paikoiltaan.
Tulos: 75 pistettä, 3:12,7 ja sijoitus 9/20 sekä ajoneuvoetsinnän nopein ajalla 00:20,7.
Vauhtia kyllä löytyi, mutta samalla myös tarkkuutta. Sai tuomarilta kehuja työskentelystä, jee! Omat varmistelut voisi ihan hyvin jättää pois, sillä kaikki ilmaisut olivat kyllä sen verran selviä, että ei olisi tarvinnut arvuutella. Jännitti vain, että voiko todella sillä vauhdilla löytää niin tarkasti oikealle hajulle, mutta pitäisihän sitä nyt koiransa tuntea ja uskoa. Onnistumiset tulosten suhteen sekä mielentilan suhteen lämmittävät edelleen ja kisakuumehan tässä vain kasvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti