torstai 8. lokakuuta 2015

Mitä meille kuuluu?


Ollaan painittu Käämin kanssa hihnakäyttäytymisen suhteen. Hirveän hauska on paimentaa autoja, kytätä muita koiria sekä rakastaa kaikkia ihmisiä. Olen hirveän tylsä, kun en salli tällaisia kelpien päivänpiristyksiä.

Ollaan kyllä tultu aika paljon eteenpäin. Autot jätetään rauhaan viimeistään jätä -käskyllä ja nykyään sitä ei tarvitse viljellä ihan koko aikaa. Ihmiset ohitetaan pääosin hyvin käskysanalla viereen (Käämi seuraa edelleen paremmin oikealla, kuin vasemmalla...). Koirien ohituksessa ei maltti aina pidä. Jonkun verran saadaan myös tapella siitä, voiko hihnassa vetää. Parin viikon takaiseen ollaan kuitenkin tultu aika paljon askelia eteenpäin, että ehkä se tästä!

Toisena "arjen ongelmana" on sitten ihme kiipeileminen pöytiä vasten. Tästä ei olla saatu mitään järjellistä ideaa kelpien päähän. Laskeutuu kyllä välittömästi alas, kun käsketään, mutta kun ei tarvitsisi hyppiä vasten ollenkaan. Tähän jos jollakulla on joku fiksu vinkki, niin saa antaa.

Muuten ei ollakaan tehty oikeastaan mitään (ja kelpie on silti tyytyväinen ;)). Joka päivä vähän jotain, mutta ei mitenkään erityisesti treenattu mitään, eli päivät koostuu lenkkeilystä, leikkimisestä ja rustoluun tuhoamisesta. Lelun kanssa tokojuttuja jonkin verran leikkien ohella. Kyllähän sille voi mitä vaan opettaa helposti, kahdella toistolla saatiin ajatus rallytokon viereen-eteen-takaa sivulle -liikkeestä. Hups.

Tänään käytiin Mustin ja Mirrin leikkitreffeillä ja onneksi saatiin leikkikaveriksi kultsu. Pojilla oli ihan hauskaa keskenään, vaikka aluksi olikin vähän yhteinen sävel hakusessa. Hauska oli kuitenkin käydä ja saatiin vähän jotain kaavojen rikkomista tähän arkeen. Tällä hetkellä mulla hengittää tenttiviikko niskassa. Onneksi kohta on loma!

Hampaiden suhteen meillä on suurinosa poskihampaista sekä kulmurit kiinni. Käämi varmaan ihan kettuillakseen pitää kulmurit hamaan tappiin asti. Olen hävittänyt lisäksi meidän paremman patukan, että saataisiin kunnon vetoleikkejä kehiin. No, pitänee käydä Audin perä läpi ja koettaa löytää se jostain.

Painoa on muuten 13,3kg, mutta jälleen ihan eri vaaka kyseessä ja tarkkuudesta ei mitään tietoa. Jotain sinnepäin :)

2 kommenttia:

  1. Vaikka muuten käsittelenkin koiriani kauniisti, meillä on muutamia sellaisia arkisia asioita, jotka ovat täysin ehdoton ei ja tarpeen vaatiessa se tehdään myös koirille hyvin selväksi. Pääulko-ovesta ei mennä ilman lupaa ulos, autosta ei poistuta ilman lupaa, toisille koirille ei pullistella, sisälle ei merkkailla ja ruokaa ei varasteta/tasoille nousta. Jos koira aikoo tehdä/tekee jotain kyseisistä asioista, sitä ei nätisti eikä edes tiukasti kielletä, vaan sille ollaan todella vihaisia. Kun nuorempi koira ensimmäisen kerran nosti hallissa koipeansa, hämmennyin, enkä ehtinyt sanoa sille mitään. Seuraavalla kerralla olin varautunut ja kun koipi nousi, sai koira sellaisen sanallisen ryöpytyksen niskaansa, ettei jäänyt epäselväksi, mitä mieltä kyseisestä asiasta olen ja siihen loppui koivennosto hallissa. Tuli siis vain mieleen, että onko Käämille selvä asia se, että pöytiä vasten kiipeily ei tosiaankaan ole sallittua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä luultavammin ei ole täysin selvää, vaikka se on "lennätetty" pöydänkulmilta pariin kertaan. Mun on jotenkin hirmu vaikea suuttua kunnolla tässä asiassa, kun omat kierrokset ei nouse tarpeeksi.

      Poista