perjantai 28. joulukuuta 2018
Korjaan tänään potin, mä omistan tän yön
Hirveän vähän syksyn aikana kirjoitettiin meidän kuulumisia blogiin.
Elokuinen operaatio vaikutti kaikkeen vain positiivisesti. Ehdin jo etukäteen nähdä pakkassäistä painajaisia, mutta tähän mennessä Käämi ei ole oireillut kylmää viimaa tai pakkasta lainkaan. Säännöllisistä hieronnoista on ollut apua ja Käämille ei hierontakertojen välissä synny pahoja lihasjäykkyyksiä. Operoitu jalka jopa hieman tuudittaa ajatukseen, että mitään operaatiota ei koskaan ole edes tehty, mutta aiotaan kuitenkin pysyä päätöksessä jättää aktiivinen agilityharrastus muille. Edelleen kuitenkin toivoisin niitä muutamia kuvia Käämistä.
Syksyn aikana käytiin aktiivisesti noseworkin valmistavassa ryhmässä ja Käämi oli aivan loistava. Laatikkojen kanssa saadaan tehdä vielä työtä mielentilan kanssa, mutta muuten Käämi on varma ja nopea suorittaja. Meidän viimeisellä kurssikerralla oli neljän osion koe, jonka Käämi suoritti muistaakseni alle kolmeen minuuttiin. Ilmaisi tosin yhden väärän laatikon, mutta niin ilmaisivat muutkin kurssilaiset ja Käämi oli ylivoimainen voittaja. Voinee siis sanoa, että valmistui kunniamaininnoin. Pidetään korvat auki mahdollisia virallisia kokeita varten, sillä hajutestihän on tosiaan läpäisty.
Muita harrasteita ei aktiivisesti harrastettu. Pyrittiin kyllä rallytokoryhmään, mutta ei tietenkään päästy. Nyt vuodenvaihteen jälkeen on kaavailtu kimppatreenejä muiden harrastajien toimesta ja ollaan Käämin kanssa näihin ilmoittautuduttu halukkaiksi. Ensi vuonna päättyy Käämin dopingvaroaika juuri kesän alussa, joten sen puoleen päästäisiin heti kesäkuussa virallisiin rallytokokokeisiin.
Ensi vuoden suunnitelmista noin muuten. Aiotaan Käämin kanssa jatkaa jälki- ja esineruutuilua harrastusmielessä. Kehitettäväähän tästäkin löytyy, joten mietintämyssy kevään ajaksi päähän sotasuunnitelmien osalta. Koetavoitteita ei Käämin kanssa ole, katsotaan sitten toisen tassullisen kanssa. Ei ole vielä ajankohtainen ja Käämi pärjää vallan mainiosti myös ainoana koirana.
Retkeilyn osalta sydämestä jäi osa Norjaan, mutta varattiin ensi vuodelle nyt ainakin kesän lopuille Lapin reissu. Retkeillään aivan taatusti pitkin vuotta ja ideoita löytyy jo ennestään roppakaupalla. Retkeillään Käämin kanssa nykyään kaksin, joten kaikki mahdollisuudet ovat avoinna.
Näyttelyiden suhteen. Niin... Dopingvaroaika on edelleen kesäkuun alkuun, joten kesänäyttelyitä voidaan toki pitää lähialueen osalta silmällä. Kaksi SERTiä ja luonnetestiä uupuu muotovalion arvosta, mutta kohta kelpieillä muuttuu valionarvosäännöt, joten ensi vuonna voidaan näitä kahta viimeistä puuttuvaa metsästää kuin myös suorittaa luonnetesti. Aiotaan todennäköisesti kokeilla, mutta jos SERTejä ei tule, niin harkisen vakavasti Käämin kastrointia.
Tunnisteet:
arki,
polvipäiväkirja
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti