Lähtölupa pillillä on jatkoa edelliselle koirablogilleni, mutta rodun vaihtuessa oli syytä vaihtaa hieman nimeä ja aloittaa täysin puhtaalta pöydältä. Tällä hetkellä blogi keskittyy lähinnä pohdintoihin eri koulutusmenetelmistä ja toimii ajatusten purkukanavana. Näillä näkymin blogin päätähti tallustaa areenalle vasta vuoden parinkin kuluttua, tosin mistä sitä ikinä tietää.
Olen ollut koko ikäni koiraharrastuksessa mukana lähinnä agilityn ja näyttelyiden parissa. Jo syntymästäni lähtien kiersin ympäri Suomea milloin missäkin kilpailuissa, joten agilityyn on kasvettu tiukasti kiinni. Tämä laji tuleekin olemaan ns. päälajina tulevan pennun kanssa. Tällä hetkellä olen kisa- ja treenitauolla kisakumppanini jäädessä ansaitulle eläkkeelle. Olen kilpaillut pääasiassa medikoiralla, mutta minin ja maxin ohjaaminenkin on tuttua, ja tähän jälkimmäiseen kokoluokkaan olisi tarkoitus siirtyä.
Tämänhetkisen rodun edustajia elämääni on kuulunut neljä kappaletta, jotka kaikki ovat opettaneet koiramaailmasta paljon. Haluan kuitenkin kokeilla toista rotua ja oppia lisää, vaikka tämä rotu onkin rakas. Voi olla, että palaan vanhaan rotuun kerran kokeilun jälkeen tai pysyn valitsemallani polulla jatkossakin, kuka tietää. Tulevaa koiranpentua olen kysellyt Suomen lisäksi ulkomailta, mutta varmaa tietoa pennun taloon astelemisesta ei vielä ole, joten keskitytäänpä pohdiskelemaan, millä tavoin lähden pentua kouluttamaan.
Rotuvaihtoehtoja olen pyöritellyt monen monta vuotta tutustuen samalla ihaniin koiraihmisiin ja heidän koiriinsa. Rotuvalinta on vaihtunut vuosien saatossa useaan kertaan, mutta nyt se on pikkuhiljaa vakiintunut siihen rotuun, mikä tutustuttikin minut paimenkoiriin.
Tervetuloa seuraamaan pohdintojani pentua odotellessa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta paljon on vielä edessä ennen pennun tuloa.
Seuraa blogiani Bloglovinin avulla
Olen ollut koko ikäni koiraharrastuksessa mukana lähinnä agilityn ja näyttelyiden parissa. Jo syntymästäni lähtien kiersin ympäri Suomea milloin missäkin kilpailuissa, joten agilityyn on kasvettu tiukasti kiinni. Tämä laji tuleekin olemaan ns. päälajina tulevan pennun kanssa. Tällä hetkellä olen kisa- ja treenitauolla kisakumppanini jäädessä ansaitulle eläkkeelle. Olen kilpaillut pääasiassa medikoiralla, mutta minin ja maxin ohjaaminenkin on tuttua, ja tähän jälkimmäiseen kokoluokkaan olisi tarkoitus siirtyä.
Tämänhetkisen rodun edustajia elämääni on kuulunut neljä kappaletta, jotka kaikki ovat opettaneet koiramaailmasta paljon. Haluan kuitenkin kokeilla toista rotua ja oppia lisää, vaikka tämä rotu onkin rakas. Voi olla, että palaan vanhaan rotuun kerran kokeilun jälkeen tai pysyn valitsemallani polulla jatkossakin, kuka tietää. Tulevaa koiranpentua olen kysellyt Suomen lisäksi ulkomailta, mutta varmaa tietoa pennun taloon astelemisesta ei vielä ole, joten keskitytäänpä pohdiskelemaan, millä tavoin lähden pentua kouluttamaan.
Rotuvaihtoehtoja olen pyöritellyt monen monta vuotta tutustuen samalla ihaniin koiraihmisiin ja heidän koiriinsa. Rotuvalinta on vaihtunut vuosien saatossa useaan kertaan, mutta nyt se on pikkuhiljaa vakiintunut siihen rotuun, mikä tutustuttikin minut paimenkoiriin.
Tervetuloa seuraamaan pohdintojani pentua odotellessa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta paljon on vielä edessä ennen pennun tuloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti