Kontaktipohdintaa

Meidän koirille on aina opetettu kontaktit täydellisellä pysähtymisellä kontaktipinnalla, mutta nyt vauhdin ja koon kasvaessa jotakin muuta olisi löydettävä tilalle. Vannoin pari vuotta sitten opettavani kontaktit 2on2off -menetelmällä, mutta Finagilityn keskustelulanka A-esteen kontakteista herätteli kyllä ajatuksia opettaa kyseiselle esteelle juoksukontaktit.

Ongelmaksi muodostuu lähinnä se, että millä tyylillä lähteä opettamaan A-esteelle juoksukontakteja. Opettaako boksimenetelmällä vaiko laskea A maan tasalle ja korotella sitä pikkuhiljaa. Kummankin menetelmän kanssa olen varmasti sormi suussa, vaikka käteviä opetusvinkkejä on netti pullollaan. Alla kolme hyväksi todettua linkkiä aiheeseen.

Koirakoulu.fi:n juoksukontaktiartikkeli avasi hyvin paljon tuota astettain korotettavaa metodia. Katselin tästä useita videoita Youtubesta ja totesin, että tämä ei ole minun keinoni. Treenikertoja tarvitaan lukematon määrä ja treeneihin tarvitaan poikkeuksetta itse este. Nopea suoritus tästä kyllä tulee, mutta itsellä stoppaa ajatus siihen, että koira "saa" tehdä väärin, kunhan se suorittaa esteen nopeasti. Vauhdin jälkeen aletaan rytmittää kontaktipinnalle osumista pumppereiden kanssa. Lisäksi nopea suoritus vaikeuttaa sekä omaa että tuomarin tehtävää: "osuiko se yksi tassu sinne nyt vai ei?". Metodista lueskellessa monessa yhteydessä mainitaan, että puomin juoksukontaktien treenaamisen jälkeen A-este tulee ikäänkuin ilmaiseksi.

Lukkarisen koulutussuunnitelma boksille ja käytännön harjoittelut ainakin vaikuttavat suht helpolle tavalle uuteen kontaktimenetelmään tutustuvalle. Plussaa lisäksi siitä, että tuo boksi ei ole sidottu treenikentälle vaan sitä voi hioa kotona. Kontakipinnalta ponnistaminen kaikilla neljällä jalalla ehkäisee kontaktivirheen mahdollisuutta, mutta tässäkin on vaaranpaikkansa. 

Koirakohtaistahan tämä on, ja mitään ei voi hakata kiveen, mutta ajatuksia herättäviä metodeja nämä kyllä ovat. Puomille olen suunnitellut opettavani sekä 2on2off kuin juoksukontaktinkin. Keinulle vaaditaan myös selvä stoppi. Kontaktitreenaamiseen on vielä pitkä matka, eikä näitä tietenkään aleta heti pienelle pennulle opettamaankaan. Boksin idean tietty saisi toteutettua varsin nopeallakin aikataululla, mutta minulle heti kisaiän saavutettua tuloksien tahkominen ei ole se pääidea, tarkoituksena on rakentaa hyvin toimiva agilitykoira.

Kuvissa A-esteenä toimi Oulun Seudun Kennel- ja Agilityseura KAS ry:n A-estepalkinto. Harmi, kun tässä ei lukenut vuotta, veikkaisin joko 1990-luvun lopulle tai 2000-luvun alulle. Koiran jalat kuvissa ei välttämättä vastaa oikeaa suoritustapaa ;)