Käämillä ei ihan lamppu kirkastunut ja asiaa ei varmaan auttanut se, että olin itsekin pihalla. Ollaan jotain pientä henkilöetsintää kyllä tehty, mutta nyt koira oli ihan hämillään ja varma siitä, että yleisönä seisovia tässä ollaan etsimässä.
Ensimmäisestä piilosta hoksasi kyllä pienen odottelun jälkeen, mitä nyt itse olin melkein tippunut kadonneen päälle ennen sitä. Toista piiloa ei meinannut löytää millään, vaikka hyvä ettei neonvalokyltit näyttäneen kelpielle tietä. Viimeinen tehtiin sitten niin, että kadonnut juoksi piiloon ja Käämillä ei vieläkään ollut nenä auki vaan rallatteli iloisesti ohi useampaakin kertaan, vaikka ihminen oli näkyvillä. Ilmeisesti kelpien moodi oli tänään hieman "täysiiii!" ja nenän käyttö jäi vähemmälle.
Käämi saa kyllä kehuja siitä, että se malttoi olla katkaisematta jalkojaan ja kuunteli irtiollessa käskyjä. Onhan se vähän turhan innokas, kun ollaan tulossa treenialueelle, mutta rauhoittuu siitä kyllä ja ei kaahota pää viidentenä jalkana joka paikkaan. Tuossakin, kun se kävi katselijoiden luona, niin se tuli sieltä käskyllä aina pois. Kaikin puolin jäi hyvä fiilis ensimmäiseltä kokeilukerralta.
Ohi meni!
Rauniotreenit oli kyllä supermielenkiintoiset ja pitää varmaan käydä toistekin, jos se lamppu syttyisi vähän enemmän ja itse en olisi enää ihan yhtä hukassa. Kivaa, kun on koira, minkä kanssa voi kokeilla kaikenlaista uutta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti