Roudasin Käämin perjantaina hoitoon isälleni ja suuntasin itse parin päivän reissulle Helsinkiin! Reissu osoittautui erinomaiseksi seuran ja aktiviteetin osalta, joten kesä tulisitko pian, niin pääsisi uudestaan.
Olin ilmoittanut Käämin ennakkoon ja oltiin pentujen lucky number two. Käämillä on aikaisemmin ollut suunnatonta mielenkiintoa edessä juoksevaan, mutta tällä kertaa ei muita kehässä nähtykään! Aivot, oletteko saapuneet? Olisi voinut ravata kauniimminkin, mutta ihan mukiinmenevästi se kulki. Seisoi paikallaan, tuomari piti moikata tuttuun tyyliin ja nappasi sinisen nauhan.
Tästä alkoi meidän ikuisuudelta tuntunut odotus, jonka Käämi hoiti kotiin erinomaisesti. Käämi makasi suurimman osan kaksituntisesta joko mahallaan, kyljellään tai selällään. Ei ollut juurikaan kiinnostunut muista koirista tai ihmisistä ja oli koko ajan hiljaa. Jos odotus olisi jatkunut yhtään sen pidempään, niin Käämi olisi kerennyt nukahtamaan. Nyt se torkkui hetken silmät kiinni, kunnes taas mentiin.
Sinisten kokoomakehässä puristettiin kelpiestä viimeiset mehut. Seisoi iloinen virne naamallaan täydellisimmin ehkä koskaan. Harmittavasti kaikkia ei juoksutettu yhdessä, joten tätä treeniä ei saatu. Kenraaliksi kuitenkin erinomainen ja tuo ulkona ollut kevätpäivä kyllä kruunasi kaiken. Käämi loisti vähintäänkin yhtä kirkkaasti ;) Ja nimenomaan loisti, tällä hetkellä sitä ei luultavasti herättäisi mikään mahti maailmassa.
Mutta, se Helsinkireissu. Pääsin vihdoin ja viimein Luonnontieteelliseen museoon! Olo oli kuin lapsella karkkikaupassa, niin upeita eläimiä maapallolta löytyy. Alla hieman kuvamateriaalia museosta ja tästä lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti