perjantai 12. elokuuta 2016

Nousen hyppyriltä ilmaan enkä aio tulla takas

Tällä viikolla treenihallille kerettiin vasta nyt loppuviikosta. Alkuviikosta vietettiin omistajan syntymäpäivää (tästä lähtien lasketaan vain koiran ikää...) ja käytiin pienellä suoretkellä, josta kuvamateriaalia olikin jo tarjolla. Käämi tuumasi, että täällä suossa on kelpien hyvä olla ja loiskutti päällensä suota sitten ihan urakalla. Kiitti hei.

Treeneistä jäi erinomainen fiilis, sillä Käämi tekee kyllä ihan uskomattoman haastaviakin asioita kerrasta oikein. Pätkin kyllä rataa pienempiin osiin, mutta ei oikeastaan jääty kuin yhteen kohtaan vähän pitemmäksi aikaa kiinni. Käämillä oli rimat 30-35 vähän vaihdellen.


Eka pätkä oli kuutosesteelle asti. Käämi kerran syöksyi puomin jälkeen hypyltä putkeen, mutta seuraavilla kääntyi jo erinomaisesti pois. Tein neloshypylle viskileikkauksen ja yllätyksekseni kelpie luki sen aika hyvin. Ei olla nimittäin luultavasti ikinä tehty. Välistäveto kutoshypylle ei ollut mikään ongelma, vaikka estevälit olivatkin todella pienet.

Jatkettiin tauon jälkeen kasihypyltä. Puomi veti ja putki ei meinannut millään löytyä. Taisi kerran mennä sujuvasti, mutta muuten sain töniä pois puomilta aika urakalla ja sitten olinkin jo myöhässä näyttämässä putken suuta. 12 hypystä ajautui kerran ohi, 14 ja 15 oli hienot! Lukitsi neljäntoista erinomaisesti, kesti hyvin mun irtoamisen putken toisella puolella jolloin takaakierrolle ei tullut kauhean kiirus. Lopetettiin hypylle numero 20.

Hienosti teki näin haastavaa rataa, ja saa kyllä olla ylpeä. Katsotaan, miten ensi viikolla keretään treenaamaan, kun ollaan suuntaamassa auton keula taasen kohti pohjoisempaa sijaintia. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti