perjantai 9. syyskuuta 2016

Kun lystinpito vallan saa


Take a Kelpie, they said, it'll be fun, they said.

Onhan se pääasiassa, mutta kun samana päivänä jätetään jäljet takareiteen ja vuodatetaan verta oikean käden keskisormen kynnen alta, niin huumori loppuu. Onneksi kuitenkin viikon aikana on ollut paljon hyvääkin, aloitetaan vaikkapa viime perjantain agitreeneistä.


Aloitettiin pelkällä puomitreenillä ja nopeasti se alkoi parantua. Hyödynsin OneMind Dogsin ilmaiskuukauden ja kävin sieltä poimimassa muutaman vinkin ja tehtiinkin sitten Käämin kanssa niin, että oli hihnassa ettei päässyt palkalle. Lelusta kiihtyy liikaa, joten palkkasin ihan vaan namilla. Nopeasti alkoi siirtää fokusta eteen ja kesti paikoillaan. Tarvitaan kuitenkin lisää duunia ehdottomasti.

Rataakin tehtiin, mutta puomin jälkeiseltä hypyltä. Vinohypyt tosi hyvät, haki putken hyvin ja tuolle 8 hypylle kokeilin kahta eri versiota. Toinen oli niin, että olin valmiina vastaanottamassa putken puolella ja toisella kerralla takaaleikkasin. Ehdottomasti nopeampi takaaleikkauksella, vaikka hakee putken todella hyvin. Irtoaminen ei tuota ongelmia, kokosi tosi hyvin itsensä takaisinkäännökseen ja 13 ei tuottanut ongelmia. Varsin onnistuneet fiilikset. Rimat alkaa olla jo 40-45 cm ja teki se muutaman kerran 50cm. Hyvällä tekniikalla hyppää ainakin toistaiseksi!


Viikonloppu vietettiin äitini luona ja käytiin kiertämässä yhtenä päivänä noin 9km lenkki. Sisäinen paimen muistuttaa tälläisillä lenkeillä itsestään, kun autoja ei tule vastaan kuin harvakseltaan. Kaupungissahan tämä ei reagoi enää ollenkaan autoihin, nyt sain palautella vähän maan pinnalle takaisin. Uskoi onneksi kerrasta ja meni kontaktissa ohi loppumatkan. Huoh. Joskus muistuttaa, että on vasta 15 kuukautta. Annoin rallatella vielä hetken matalassa rannassa, missä tosin vaan kahlaili.

Maanantai otettiin ihan iisiä, tiistaille oltiin ilmoittauduttu rallytokon ratatreeneihin, mihin ei kuitenkaan sitten mun ollessa kipeä päästy. Kelpielle oli kuitenkin pakko keksiä aktiviteettia, niin käytiin kahden tunnin hidastempoinen maastolenkki. Keskiviikkona ajeltiin mätsäriin kenraaliharjoituksiin, ja no... Sanotaan nyt niin, että hyvää ja huonoa tasaisessa suhteessa. Käämi on keksinyt, että haukkuminen on kivaa ja varsinkin alkuinnostuksissaan tykkää käyttää ääntänsä aika paljon. Lopetti kuitenkin suuremman hölmöilyn ja alkoi ottaa kontaktiakin. Parikehässä mieluusti olisi murtanut tuomarin nenän, kun ihmiset on maailman parasta, ja sai ihan oikeutetusti sinisen nauhan. Pitkä odottaminen tuotti lisää haukkua, mutta onneksi keskittyi omiin puuhiinsakin. Sinisten kokoomakehässä seisoi kuitenkin hienosti, lämmintä kättä ja pikapikaa kotiin. Onneksi saatiin torstaina kuitenkin vielä kenraalin päälle kenraalit ja muutama ihminen kävi kopeloimassa Käämin. Palautettiin kelpie lisäksi ruotuun Elvin kanssa lenkkeillen. Kysehän ei ole siitä, etteikö antaisi katsoa. Ei vaan malta olla paikallaan ja haluaisi pussata puhki.

Tälle päivälle mietiskelin vähän vapaapäivää, mutta koska eilinen oli loppuen lopuksi aika kevyt pikaisine kopelointeineen ja lenkkeineen, niin käytiin sitten kuitenkin pikaisesti agilityhallilla.


Ykköshypyn ja putken väli oli aika tiivis, mutta kääntyi todella hyvin välistä. Hallille oli tullut uusi keinu ja siitä muodostuikin Käämin uusi lemppari. Keinulle tekee oikein loistavat kontaktit, jää tosin keskivaiheille toistaiseksi odottelemaan, että lauta laskee. Muuri oli täysikokoinen ja ensimmäisellä kerralla sain huijattua yli, toisella kerralla iski rimakauhu. Muutaman toiston jälkeen suoritti muurin taas osana rataa. Vitosputken päätä ei millään meinannut löytää, siihen kohtaan ei osu valoa ja putki on väritykseltään sininen, liekö se syynä. Jäin itse odottelemaan tuon seiskahypyn luo ja vippasin sen siitä yli, suoritti niillä parilla toistolla joka kerta kutoshypyn ilman ongelmia ja ei tiputellut rimoja missään vaiheessa. Seiskalta kokosi itsensä tosi hyvin kasille.

Pidettiin tauko ja yritin miettiä pääni puhki tuon 11-12-13-14 kanssa. Takaaleikkaukseen en olisi mitenkään kerennyt, joten se suljettiin pois. Persjättöä kokeilin, ensimmäisellä toistolla ei onnistunut, toisella toistolla onnistui. Valssiakin kokeilin ja taisi mennä kaikista sujuvammin sillä, kun pystyin varmistamaan, että hyppää kahdentoista. Lopetettiin putkeen ja loppupätkässä ei sitten ongelmia ollutkaan.

Kaikenkaikkiaan jäi hyvä fiilis treeneistä eikä taaskaan tarvinnut kauaa tehdä. Osaa kyllä niin uskomattomia juttuja, vaikka mitään vippauksia esteen yli en ole koskaan tehnytkään. Hieno Käämi! Kennel-Rehun auton kautta kotiin ja odottelemaan huomista näyttelypäivää pelonsekaisin fiiliksin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti