maanantai 14. elokuuta 2017

Tän pelin nimenä on valloita maailma


Agility- ja näyttelyviikko takana.

Keskiviikon agitreenien teemana oli täsmätreeni. Tehtiin kuulemma vaikeinta treenipätkää, mitä kouluttajalla on ikinä ollut tarjolla. Käämi ehdottomasti tarvitsee juuri vastaavia kuvioita treeniin, joten innolla tartuttiin mukaan. Tämä alla oleva treeni tehtiin siis niin, että ihminen oli koko ajan yhdessä paikassa juoksemassa.


Ei me sitä nyt ihan loppuun asti päästy, mutta onnistuttiin kuitenkin selvittämään alku erittäin loistavasti! Serpentiinejä ei hirveästi olla tehty ja tiedostan sen, että Käämille sivuttaisessa linjassa olevat hypyt ovat vielä kohtuullisen vaikeita. Serpentiinillä se ei kertaakaan juossut vinohypyn ohi, joten loistavaa! Kerran se sieltä valahti mun jaloille, mutta kestettiin kuitenkin molemmat tolpillamme.

Takaisinpäin oli sitten välistävedot, jotka osoittautuivatkin aika hankalaksi. Tiesin, että väli on merkattava erittäin vahvasti, jonka seurauksena puolivalssi ei antanut mulle hirmuisesti etumatkaa. Käämi teki vähän turhan laajoja hyppykaaria ja jos tuli väliin, niin ei sitten kuitenkaan enää taipunut tai osannut vaihtaa laukkaansa niin, että olisi päässyt seuraavasta hypystä yli. Jos sen sain siitä yli, niin en ehtinyt enää seuraavalle hypylle näyttämään väliä. Helpotettiin kääntämällä keskimmäistä hyppyä auki, mutta ei ottanut vääntyäkseen oikealle puolelle.

Onnistuttiin siis kuitenkin serpentiineissä ja melkein välistävedoissakin! Välistätyönnöt jäivät siis kokonaan pois.

Tehtiin loppuun nopeat A-tsekkaukset ja katsotaan, mihin suuntaan lähtee rakentumaan.

Perjantaina ajeltiinkin sitten Joensuuhun kaksipäivästä näyttelyä varten. Kolme näyttelyä tälle kesälle katsoin ja toiveena oli kolme sertiä putkeen, mutta eihän se nyt tietenkään ihan niin mennyt... Noh, näyttelykalenteri täydentyy kotimaalla sitten ensi kesänä.

Lauantaina oli KV-näyttely ja aikamoinen helleaalto helli Suomea. Äkillinen elohopean nousu vaikutti Käämin esiintymiseen aika lailla, sillä ihan yhteisellä sivulla ei oltu. Tästä syystä jouduin esittämään Käämin kyykystä, kun se ei meinannut millään ottaa kontaktia muhun. Tuo alla oleva kuva on oikeastaan ihme, vaikka siinä seisookin luomuna ja erittäin huonosti.

Tuomari oli Anne Smith Gibraltarilta ja hän antoi Käämille sileän ERIn. On oltava kyllä hieman eri mieltä tuomarin arvostelun yhdestä pienestä kohdasta, sillä en omasta koirastani saa itse lihavaa tekemälläkään. Lihasta siltä löytyy ja painoa sitä myöten 23kg, mutta se oli tämän tuomarin mielipide. Liekö ollut uroksilla arvostelussa maininta samasta asiasta, kun yhdellekään urokselle ei jaettu SA:ta? 
"Very nice type. Nice expression and head. Good neck and angulation. A little overweight today. Movement erratic (iratic?).
AVO ERI1
© Satu Vanhanen, kiitos!

Sunnuntaina helteen tilalle oli tullut kylmähkö tuuli. Yhteistyön löytämiseksi otin autosta mukaan patukan ja tehtiin ennen kehää vähän tottisjuttuja, muun muassa paikkamakuuta hihnassa. Yhteinen fiilis löytyi ja päätin unohtaa koko sertipaineen, sillä varmaan lauantai oli osaksi mun jännitykseenkin reagoimista.

Sunnuntain tuomari oli todella mukavan oloinen nainen, joka omasta mielestään oli kuulemma tiukalla päällä. Suomessa on ilmeisen tasokkaat belgit siinä tapauksessa, sillä erittäin vaaleanpunaista lappua sieltä nousi. Toivoa siis ekaan SA:han oli! Varsinkin, kun paremmat kamerat olivat visusti kotosalla.

Kehässä Käämi oli ihana. Se moikkasi tuomaria, mutta ei ylitsepääsemättömällä rakkaudella. Lauantai luultavasti painoi takana, joten ihan hyvä vaan. Hillitsi hieman. Liikkeet ei tänä viikonloppuna oikein ottaneet onnistuakseen kunnolla, mutta Käämillä on selkä luultavasti taas hieman juntturassa. Käydään oikomassa kelpie mahdollisimman pian ojennukseen. Tästä jumista se seisoi takajalat alla.

Marion Ten Cate Alankomaista saneli ihan hurjan pitkän arvostelun. Ihmistä pidettiin aika pitkään jännityksessä, mutta Suomen sertitilikin on nyt auki! Käytiin vielä Terran kanssa juoksemassa kertaalleen kehä läpi ja Käämi sai ottaa vastaan vihreän ruusukkeen. Paremmin kuin hyvin, sillä päästiin kotia kohti. Onnea vielä Elisalle ja Terralle SERTistä!
"Nice size masculine dog with typical head. Muzzle is shorter than skull. The lack of pigment around eye is disturbing expression, but shape is correct. Nice front angulations. Good depth of chest. Slightly rounded in croup so he stands feet under body. On the move could have more drive. Still very able of working."
ERI1 SA PU1 VSP SERT
Jälkitreenit jäi viime viikolla välistä, mutta annettakoon anteeksi. Pitää koittaa tehdä tälle viikolle kaksi.

© Satu Vanhanen, kiitos!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti