Tasan kaksi vuotta sitten ♥ Tänä vuonna ei ainakaan keväältä saada supermieskuvaa :(
Käämi rupesi ontumaan toisella fysioterapiakäynnillään viime kuun alkupuolella. Ennen tuota käyntiä Käämi oli ontunut muutaman kerran lenkillä vauhdin lisäännyttyä ja fysioterapian alkupuolella kaikki oli ok. Vesiterapia-altaassa Käämi ehti olla minuutin ajan ennen ontumisen alkamista. Tuolloin sovittiin, että seuraillaan seuraavaan käyntiin. Ontuminen jatkui kotona, mutta edelleen hyvin satunnaisesti ja yleensä vauhdin kiihdyttyä.
Mentiin uudestaan fysioterapiakäynnille ja homma jatkui, tämän käynnin jälkeen varattiinkin suoraan kontrolliaika ortopedille samalle viikolle. Tutkimuksissa ei löytynyt mitään vikaa suoraan, patella oli ja on tiukasti oikealla paikallaan, joten syypäänä on mahdollisesti jalassa olevat naulat, jotka ovat nyt reagoineet kylmentyneeseen ilmaan ja viimaan. Asun lähellä järveä, joten kylmä viima käy aivan varmasti jalassa olevaan metalliin.
Ortopedin kanssa sovittiin, että seurataan tämän kuun puoleen väliin, jonka jälkeen arvioidaan naulojen poistotarvetta. Käämi sai toisen kipulääkityksen sekä uuden kokovartalosukan, sillä tilasin sille Hurtta Body Warmer -haalarin. Kipulääkityksen ja haalarin yhteisvaikutus on tehonnut niin, että Käämi on lopettanut ontumisen muutamia satunnaisia hetkiä lukuunottamatta kokonaan!
Fysioterapialupa sekä lupa lenkkeillä aavistuksen pidempiä lenkkejä on, mutta olen toistaiseksi pysytellyt kotifysioterapiaharjoitteissa. Lenkkejä on pidennetty harvakseltaan, muutaman kerran viikossa kierretään aavistuksen pidempi lenkki, mutta kuitenkin hyvin lähellä kotia edelleen. Nyt hurjien pakkasten johdosta ei olla järin ulkoiltu.
Käämi on pikkuhiljaa sitä mieltä, että sairasloma saa riittää ja hän haluaa juosta. Toivottavasti tämä painajainen alkaisi olla kohta voiton puolella, jotta kelpiekin pääsisi vihdoin toteuttamaan omaa kelpieitseään.
Noseworkia ollaan tehty ja viime viikonloppuisen hajutyöseminaarin jälkeen saatiin ihan uusia ajatuksia lajia kohtaan. Laitoin Käämille hajun vessaan, joka sai vanhentua tunnin verran. Itsekin haistoin hajun todella vahvana, kun päästin koiran etsimään hajua. Hyvin huomasi, että jossakin vaiheessa olen tullut apuun, sillä ilmanvaihto veti hajua ylöspäin ja Käämi ei saanut sitä paikannettua helpolla. Se tuli minuutin etsinnän jälkeen mm. kuonokoskettamaan mun naksutinkättä... Luultavasti palkka tuli vähän tuurilla ja "sinne päin" -tehdyllä ilmaisulla. joten enemmän vaan ja vanhemmalla hajulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti