maanantai 12. maaliskuuta 2018

Ja mä oon sun polttoaine


Tänään on päivä, jota voi muistella tulevina vuosina ilolla.

Käämi pääsi juoksemaan tänään jäällä irti ja kyllä, kauhistutti jo pelkkä ajatus. Olin jo ehtinyt ajatella, että kelpie löytyy naapuripitäjästä ensimmäisellä jäälenkillään, mutta vielä mitä. Ainoastaan yksi riemupomppu alussa ja muuten täysin hallittavissa ja käskytettävissä tiputtamaan vauhdin raviin.

Supermies ♥ 

Jalka on edelleen seurannassa ja ainakaan tähän hetkeen mennessä ei lyhyellä juoksulenkillä ollut negatiivisia vaikutuksia. 

Käämin naulat saavat nyt toistaiseksi olla jalassa. Ne eivät ole vaivanneet enää oikeastaan lainkaan, joten ei tehdä vielä mitään hätiköityä. Saadaan jatkaa normaalia elämää, mutta ihan joka päivä en kyllä vielä uskalla irti kelpietä laskea, vaikka lenkit irti saavatkin olla vielä hyvin lyhyitä. Korttelikierros sen sijaan pitenee taas muutamalla korttelilla, joten päästään metsästämään sekä ihmisen että koiran kadonnutta kuntoa. Todennäköisesti Käämi palautuu paljon nopeammin kuin minä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti