Sit kun vihdoin sen saakin natsaa

Omistajan flunssa on sotkenut kyllä ihan urkalla, mutta siitäkin huolimatta Käämi on päässyt agilitytreeneihin, yhteislenkkeilemään sekä ajamaan yhden jäljen! Toivottavasti tästä nyt parantuisi kunnolla, sillä esimerkiksi mitään ensi viikon erikoisnäyttelykenraaleja ei olla keretty tekemään...

Keskiviikkona Käämi kävi treeneissä ja puolikuntoisuudestani huolimatta toinen veto oli jopa makea! Lyhyt rata oli tällä viikolla varsin helppo, mutta Käämi ei meinannut sitten millään tulla lähtöön... Tehtiin sitten ensimmäiseen vuoroon lähes pelkästään näitä, muutama hyväkin onneksi saatiin aikaiseksi.

Radalla Käämi hävisi kakkosputken jälkeen johonkin selän taakse jarrusta huolimatta eli toisin sanoen ykköshypylle. Pariinkin kertaan... Muutoin eteni aika hyvin, mutta viimeinen putki ei meinannut löytyä ollenkaan. En tiedä, onko niissä keltamustissa putkissa jotain, vai minkä hemmetin takia se ei niihin mene? Ei Käämi tosin muutenkaan mikään putkihullu ole, mutta edellisessä treenihallissa se harvoin jätti menemättä putkiin. Putkihässäkkä tehtiin loppuen lopuksi niin, että nappasin patukan käteen ja kyllähän se kelpie sitten toimi.

Toisella vuorolla tehtiin muutama lähtö ja pari kertaa se rallatti suoraan hypystä yli ilman palkan ottamista välistä. Viimeisellä kerralla kuitenkin kääntyi takaisin ennen hyppyä hakemaan naminsa, joten pikkuhiljaa rupesi raksuttamaankin. Tehtiin rataa nyt koko ajan niin, että palkka oli mulla käsissä ja pikkuhiljaa se alkoi tuntua siltä miltä pitääkin! Loppu otettiin uudestaan ihan vaan tarkkuuden saamiseksi. Lopetettiin puomitreenin kautta treenit tähän.

Mielenkiintoista kyllä. Käämillä on vaihtelevasti käytetty sekä namipalkkaa että lelupalkkaa, mutta patukka on sen ehdoton lemppari. En todellakaan ymmärrä, että miksi se nykyisessä hallissa käyttäytyy näin. Tiedä sitten muisteleeko Käämi sitä palloepisodia, mutta siitäkin on jo aikaa ja se tapahtui kokonaan eri hallissa. Enkä edes reagoinut asiaan vaikka kelpien hampaat vahingossa osuivatkin takakankkuun. No, toistaiseksi juostaan sitten palkkalelu käsissä. Saadaanpahan enemmän onnistumisia alle.

Torstaina nähtiin Veeran kelpopoikia Riskiä ja Donia pitkästäpitkästä aikaa! Käämi on ihan yhtä idiootti kuin aina ennenkin, sillä Doni on Käämin idoli. Pojat kuitenkin tulivat hyvin juttuun ja tänään kun nähtiin uudestaan, niin Käämikin osasi käyttäytyä. Pitäisi saada selvästi enemmän koirakavereita...

Tarkoitus oli jo eilen tehdä Käämille jälki ja Riskille rullatreenejä, mutta ei saatu mahdutettua aikatauluihin. Niinpä suunnattiin tänään mitä parhaimmassa säässä hoitamaan treenit alta ja Käämissä on kyllä ihan potentiaalia jälkikoiraksi, kunhan en saa sitä pilattua. Tämän päivän kokeilu oli varsinainen rohkea rokan syö -jälki, mutta onneksi saatiin erittäin hyvä onnistuminen!

Jälki oli Veeran tekemä, meille vielä kohtuullisen hankalaan maastoon tallattu. Mittaa jäljelle en osaa arvioida, mutta samassa luokassa kuin viime lauantainkin jälki. Maasto oli jäljen alussa kohtuullisen vapaasti elänyttä metsää (toisin sanoen siis pientä ryteikköä). Jälki kaartoi oikealle hakkuuaukion reunaan, joten haastetta kyllä oli tarjolla. Jäljellä oli ruokaa taasen tietyin välimatkoin ja lopussa patukka.

Käämi lähti aikamoista vauhtia jäljelle ja meinasi alussa hieman palata taaksepäin. Palasi kuitenkin eteen ja itse koitin jarrutella kelpien menoa. Malttoi syödä ainakin suurimman osan naturiskasoista, joten kuitenkin sen verran ajatusta oli mukana. Oikealle kaarros sujui ihan hyvin, mutta metsän loputtua tuuli painoi jälkeä luultavasti sen verran sivuun, että Käämi oli siirtymässä jäljeltä pois. Olin seurannut jäljentekoa suuripiirteisesti, joten odottelin hetken aikaa ja Käämi palasi takaisin jäljen päälle. Loppuun menikin sitten erittäin hyvin!

Käämin toiseksi jäljeksi aika hitsin hyvä, varsinkin kun olosuhteet tarjosivat hieman haastetta. Ihan vielä ei uskalleta kuitenkaan täysin sokkona jäljelle, mutta saatiin kuitenkin hyvä onnistuminen asiaan ja selvästi Käämillä on edes joku idea siitä, mitä pitää tehdä. Yritän saada tehtyä jälkiä niin mun tallaamana kuin jonkun muunkin säännöllisesti, jotta saadaan onnistumisia mahdollisimman paljon.

Oon edelleen ihan superinnoissani tästä harrastuksesta ja tuosta tulevasta jälkileiristä! En malttaisi odottaa :)