sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Me saadaan se tunne sisulla

Viikko päättyi kahteen jälkeen ja kujakeppitreeneihin!

Ensimmäinen jälki sai vanhentua puolisen tuntia. Sillä välin Käämi teki muutamia seuruupätkiä sekä eteenmenoja. Vasempaan käännökset ovat aika makeita ainakin omasta näkökulmasta. Täydellinen se ei ole, mutta erittäin hyvä pohja lähteä työstämään. Käämi kykeni tekemään seuruuta eilen pongattua ketun parin metrin päässä, joten ehkä se keskittyminenkin asiaan joskus seuraa perässä.

Ensimmäinen jälki oli 120 metriä pitkä ja sisälsi kolme suljettua namipurkkia. Ihan liian vauhdilla lähti, mutta meni kuitenkin suhteellisen hyvin jäljen päällä. Ensimmäinen purkki jäi matkalle, toisen ja kolmannen purkin välin meni erittäin hyvin ja tarkasti. Yritin saada Käämin etsimään ensimmäisen purkin, mutta lopulta sain itse etsiä ko. purkkia varttitunnin. Yritin ties mitä keinoa, mutta lopulta olin ihan sekaisin siitä, missä jälki enää menikään. Löytyi se lopulta ja kelpiekin teki esineruudun purkin kanssa ihan hyvin.

Päätin tehdä sitten toisen vähän lyhyemmän jäljen perään. Nyt laitoin naturiskasoja matkan varrelle, jotta sain Käämiä vähän hidastettua. Nenä pysyi paremmin maassa, mutta jälki oli aivan liian tuore. Saatiin kuitenkin onnistunut suoritus tuon ensimmäisen yritelmän jälkeen. Oppipahan nyt kantapään kautta sen, että seuraavat jäljet saavat vanhentua ihan reilusti. Ja sen, että kiinnittää huomiota siihen, mihin ne jälkipurkit jättää, vaikka kuinka laskisi askeleet.

Kujakeppitreeneihin seuraavaksi. Huhtikuun lopussa laitoin tilaukseen Agimetiltä kujakepit, jotka tulivat perjantaina! Ihan uskomattoman hienot kepit saatiinkin, tuo väri on täydellinen. Sivuhuomautuksena, että olipa muuten hankalaa punnata 28 kiloiset kepit autoon vesisateessa yhtenä pakettina. Kepit ovat kahdessa osassa, joten luultavasti ne jatkossa matkaavat autossa mukana ja tehdään keppitreenejä siellä täällä. Tarkoitus olisi myös tehdä pieni koulutusvideosarja Youtubeen.

Ensimmäiset treenit olivat lähinnä testimielessä tehtyjä suoria rallauksia kujan läpi. Kujan leveys näkyykin allaolevista kuvista. Käämi on kuitenkin tehnyt keppejä aikaisemmin ohjureilla, joten ihan täysin uusi este ei ole kyseessä. Käämi osui kujaan erittäin hyvin ja sai mennä molempiin suuntiin noin viisi kertaa. Vauhti vähän hirvittää jo valmiiksi.

Nyt on onnellista ja väsynyttä kelpietä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti