Agilitytauolta palattu!
Käämi oli ihan huippuhyvä! Kentällä ei tällä viikolla ollut laisinkaan väliaitoja, joten treenikaverit seurasivat muiden suorituksia puomin ylösmenon kohdalla. Hivenen jännitti, sillä Käämillä on ollut tapana käydä treenin aikana roikkumassa väliaidalla (ei tokikaan suorituksen aikana). Nyt se lähti molemmilla vuoroilla pienelle kunniakierrokselle, mutta ei kuitenkaan mennyt ihmisten luokse kummallakaan kerralla! Loistava Käämi!! Ihmiset kuitenkin seisoivat hyppylinjalla ja puomin ylösmenon kohdalla, joten aika hyvä häiriötreeni.
Arvatkaapa kuka kesti lähdössä ensimmäisellä kierroksella ilman karkailuita. Mitäänhän ei kolmen viikon aikana olla tehty toisin (paitsi opeteltu paikkamaakuuta), joten oli kiva huomata, että tähän tehtävään pystytään kuitenkin. Toisella vuorolla Käämi vähän karkasi lähdöstä, mutta kesti kuitenkin korjaamisen ja tuli luokse ilman mitään typeriä jumiutumia. Ensimmäisellä yrittämällä Käämi meni pussista ohi, mutta suoritti sen kuitenkin yksittäisenä esteenä. Saatiin se suoritettua myös osana rataa, mutta enpä kyllä muista milloin oltaisiin viimeeksi pussia edes menty...
Keinulla Käämille on ajoittain iskenyt pieni kammo, kun Smartin keinu heiluu sen verran. Ei ollut ongelmaa näissä treeneissä! Todella makeat kontaktit ja vaikka luiskahtaisi vähän luvatta, niin korjaisi itse. Tein keinulle persjätön, jotta pääsin peittämään putken väärää päätä. Kutoshypyn jälkeiselle putkelle Käämin vauhti hieman tyssähti muutaman kerran treenien aikana ja sain sen takia ensimmäisellä kerralla kelpien putken toisesta päästä jaloilleni, mutta sitten kun lähti sujumaan niin sujui aika hyvin.
Hyppy - puomi -viennillä ei ollut mitään ongelmia, puomin kontakti todella makea ja puomin jälkeinen putki irtosi vauhdilla. Pitäisi malttaa itse viedä loppuun asti, niin ei tulisi niitä töksähtelyitä kesken kaiken.
Todella hyvät treenit! Ihan kuin olisi tullut valovuosia eteenpäin tauon aikana. Huomenna sitten Hyvinkäälle agivalkkaan.
Tänään ajettiin Ellan ja Elvin kanssa tekemään jälkeä. Mukaan tuli aika paljon pähkäiltävää, sillä Käämi on alkanut nyt jostakin syystä merkkaamaan takajäljenkin. Aikaisemmin ei ole huomioinut laisinkaan. Ensimmäisestä purkista meni iloisesti yli, joten vauhtia on ollut ihan liikaa ja tarkkuutta liian vähän. Paransi kuitenkin tämän jälkeen ja vähän tiputti vauhtia, mutta seilasi edelleen kuin kaarnavene laineilla.
Toinen purkki löytyi hyvin ja merkkasi tosi nätisti. Erittäin rauhallinen jäljen nosto, joten tämä onnistui ihan kertahuomioinnilla. Yhden kulman kohdalla kääntyi oikeaan suuntaan, mutta palasi kuitenkin tarkastamaan pienellä lenkillä, mihin suuntaan olikaan menossa. Toisen purkin jälkeinen purkki oli hyvä, mutta sen jälkeisen merkkasi muttei malttanut ilmaista (liekö joku harhajälki nenässä?). Ennen seuraavaa kulmaa oli purkki, jonka kohdalta oikaisi todella rumasti ja päädyttiin ilmeisesti kuolleen supikoiran luurangolle.
Luurankolöytö sotki sen verran, että Käämi merkkasi tyhjää maata. En tiedä, onko siinä voinut olla purkki, joka on lähtenyt jäljen vanhentuessa jonkin eläimen mukaan vai merkkasiko vaan, kun ei tiennyt mitä muutakaan tehdä. Kyseli nimittäin tuon jälkeen aika monta kertaa, että mitähän oltiinkaan tekemässä. Jatkoi kuitenkin ja löysi viimeisen purkin eli 5/6. Kadonnut purkki jäi nyt metsään, toivottavasti joku mustikanpoimija sen sieltä löytää tai me seuraavalla käynnillä.
Jäljellä oli mittaa 350 metriä, vanheni noin 40-50 minuuttia ja häiriönä ukkosenjyrinä.
If they say
Who cares if one more light goes out
In the sky of a million stars
It flickers, flickers
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti