sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Välil on vaan niin helvetin helppoo olla onnellinen


Nyt tulee taas kilometrin mittainen sepostus kaikesta mahdollisesta.

A G I L I T Y V A L M E N N U S

Viime sunnuntaina ajeltiin Hyvinkäälle Lotta Vuorelan agivalmennukseen. Ihan ei ehkä niin paljoa saatu irti kuin olisin toivonut, sillä hellepäivä vei meiltä molemmilta keskittymiskykyä. Ensimmäiseksi oikeiksi ulkotreeneiksi treenit olivat ihan hyvät, mutta Käämi keräsi siitäkin vähän turhan isot fiilikset. Onneksi treeniin mahtui myös ihan hyvää pätkää!


Rata oli todellisuudessa pitempi, mutta enpä tietenkään muista sitä alkua. Siellä oli kuitenkin rengas, jonka Käämi suoritti ihan mahdottoman hyvin. Loistavaa! Renkaan jälkeiselle takaakierrolle se ei sitten enää taipunutkaan niin helposti... Siirryttiin tekemään tuota ylläolevaa pätkää ja sehän oli ihan toimivakin!

Muurinpalikat pysyivät siellä missä pitikin, superhyvä. Edessä ollut ansaputki ei vetänyt kelpietä puoleensa, joten sain käännettyä Käämin kolmoshypyltä ihan takaaleikkauksella oikeaan suuntaan. Kutosputkeen irtosi varsin hyvin ja seiskan takaakiertoon tuli aika hyvin, vaikka ei hirveästi vastaavia vippauksia ollakaan tehty. Kasilla tulikin sitten stoppi, kun ajattelin siihenkin ensimmäiseksi takaaleikkausta. Lotta kuitenkin kehotti valssaamaan, jonka jälkeen kelpiekin osui sinne minne piti. 11 hypyllä alitti riman ensimmäistä kertaa ikinä, mutta luultavasti ihan helteen takia.

Tehtiin vielä tauon jälkeen kertaalleen pari puomia, kun hirmu harvoin päästään erilaisille kontakteille. Ei niissä mitään ongelmaa ole, mutta ei voinut jättää tuollaista tilaisuutta käyttämättä. Erittäin hyvä ja tarkka.

Arvokas kokemus, joten voidaan ajella kyllä toistekin. Kunhan sen häsläysenergian saisi kanavoitua sinne radalle...

V I I K K O R Y H M Ä 


Viikkotreeneissä Käämi olikin sitten ihan liekeissä! Meinasi tosin jäädä treenit välistä, sillä onnistuin saamaan molempiin käsiin palovammat, mutta kipu onneksi laantui iltaan mennessä. Niin jumalattoman hyvä, että hymyilyttää vieläkin.

Radalla ei taaskaan ollut väliaitoja, mutta Käämi malttoi kuin malttoikin mielensä. Lähtö oli vielä suoraan ihmisten vieressä, sillä jouduttiin vähän soveltamaan edelleen keppien ja a-esteen puuttuessa. Ensimmäisellä kerralla tiputti kakkoshypyn riman, joka on aika harvinaista ja luultavasti silläkin tekemistä sen kanssa, että hyppy hypättiin treenikavereita kohti. Seuraavilla yrittämillä pysyi.

Putkeen irtoaminen älyttämän hyvä, mutta S-mutka tuottikin sitten vähän hankaluuksia. Myönnetään taas, että ei kauheasti olla tehty vastaavia. Käämi tuppasi kiertämään ensimmäisellä kierroksella hypyn vasemmalta puolelta ja hyppäämään sen radan jatkoa ajatellen väärään suuntaan. Kuitenkin kuunteli sen verran, että ei hypännyt sitä väärään suuntaan. Puomi erittäin hyvä.

Kakkospätkän kolme peräkkäistä putkea erinomaiset, tehtiin ihan vaan putkeen irtoamisen kannalta. Olisi tullut uusi S-mutka, mutta jätettiin välistä.

Ensimmäisestä pätkästä jäi hyvä fiilis. Seuraavalla vuorolla sitten viilattiin kääntymistä S-mutkaa ajatellen oikeaan suuntaan. Positiivista, että pysyi luona ja irtosi sinne putkeen ilman kyselyitä! Jes! Muutaman kerran otti, sillä Käämi oli päättänyt hypätä hypyn suoraan putkessa tultaessaan ja puomin vetäessä puoleensa. Rintamasuuntaa kääntämällä ja ohjaajan hoksatessa laittaa käsi tarpeeksi alas Käämi kääntyi sinne minne pitkin. Ei se loppuen lopuksi montaa kertaa edes vaatinut.

Niin hyvä fiilis jäi niin radalta kuin radan ulkopuolelta. Olihan siellä kohtia, joita saatiin viilata kuntoon, mutta nekin saatiin onnistumaan.

T O T T I S

Kyllä vaan! Tätäkin ollaan treenattu. Tosin ihan pikaisesti vaan, mutta ollaanpa kuitenkin. Torstaina kävin ilman koiraa valokuvaus- ja geokätköilyreissulla, joten aktivoinniksi tarvittiin jotakin nopeaa ja helppoa. Urheilukentän ollessa lenkkimaastojen vieressä ja patukan löydyttyä auton perästä kelpie kentälle ja voi vitsi, pitää useamminkin jättää kotiin.

Tehtiin lyhyet eteenmenotreenit. Vähän tuppaa ryntäämään ensimmäisellä kerralla lelulle asti ilman, että kuuntelee maahanmenokäskyä. Menee kuitenkin sähäkästi ja napakasti maahan seuraavilla. Ehdottomasti Käämin lempiliike.

Seuraamista tehtiin ja vasemmallekäännöksiä. Yritti ennakoida maahanmenoa, joten sai patukan vasta täsmällisestä suorituksesta. Vasemmallekäännökset kohtuullisen hyvät, paikka aika hyvä myös. Voisi olla täsmällisempi. Sivulletulot loistavat, jes!!

Pari luoksetuloa ja hyppää vasten tai törmää niin liki, että meinaan kaatua. Selvästi hakusessa, joten pitää pilkkoa vähän palasiksi.

J Ä L K I

Eikä yhtään viikkoa ilman jälkeä. Helle kiusasi pilvisestä päivästä huolimatta taas ja vei parhaimman terän meiltä molemmilta.

Jäljen noston pilasin itse, kun viivalla iski epävarmuus siitä, että missähän se jälki nyt sit oikeastaan lähteekään kaartamaan. Käämi kuitenkin nosti oikeaan suuntaan ilman takajälkeä, vaikka teinkin kaikkeni pilatakseni koko homman. Lähti hyvällä vauhdilla ja sportstracker paljasti, että alussa meni aika tarkasti jäljen päällä.

Ensimmäisen purkin ilmaisi erittäin täsmällisesti ja jatko oli rauhallinen. Sen jälkeen kuitenkin on seilannut jonkun verran ja ennen toisen purkin jälkeen ollutta kulmaa tarkasti luultavasti jonkin harhajäljen. Palasi sieltä itsenäisesti pois ja teki todella tarkan kulman! Toinenkin kulma oli erittäin tarkka ja loppuun ajoi tasaisen varmasti jälleen jäljen päällä.

Hyvä suoritus, vaikka kumpikin oltiin ihan läkähtyneitä jo ennen jäljelle menoa. Kuitenkin Käämistä taisi olla ihan mieluisaa, sillä se meinasi jäädä metsään ja sain jonkun aikaa odotella autolla yksin. Seuraavaksi kokeillaan suoraa jälkeä keppien kanssa, saapa nähdä kuinka käy. Jospa purkkien vaihtaminen keppeihin toisi hivenen lisää tarkkuutta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti