Keskiviikon treenit menivät erinomaisesti. Pystyttiin jälleen treenaamaan meille vielä haastavia juttuja ja saatiinkin hienoja onnistumisia. Niin hienoja, että mun kisakuume kasvaa kasvamistaan yhä enemmän.
Rataantutustumisen jälkeen saatiin tehtäväksi lyödä autosta vetoa kolmesta ensimmäisestä esteestä. En ollut itseasiassa tutustunut alkuun lainkaan, sillä se sisälsi A-esteen neljäntenä, mutta lennosta lähdettiin tätä rakentamaan. Olin meidän treeniryhmästä ainoa, joka laittoi autonsa pantiksi ja meni varmistamaan ehtimisen kolmosesteelle persjättönä. Muut ryhmäläiset varmistivat sen sijaan putken ja vastakäännöksellä käänsivät koirat kolmannelle hypylle.
.jpg/_full.jpg)
Tulin Käämin kanssa sisään ja hoksasin heti, että olisi ehkä kannattanut laittaa auto pantiksi samoin kuin muut, sillä olin onnellisesti unohtanut lähdössäkestämättömyyden. Hups. Ei aloitettu kuitenkaan ensimmäisellä kolmella esteellä vaan mentiin treenaamaan radan keskiväliä. Ensimmäiselle hypylle olisi pitänyt mennä kepeiltä, joten otin Käämin siihen viereen ja lähetin siitä hypylle, jotta ehdin tekemään persjätön toiselle hypylle. Ei tullut lainkaan kiire missään välissä ja Käämi lukitsi esteet todella hyvin.
Putkelta vedin sen itse pois kun kiirehdin, mutta sain sen myös väärään päähän putkea liiallisella vedolla. Tämäkin saatiin kuntoon ja jestas millä vauhdilla se tuli tuon hyppysuoran. Yhden kerran tuli putken jälkeisestä hypystä ohi, mutta sen jälkeen osui vaikka olin itse jo kipittänyt paljon edemmäs. A-este ja putki -erottelu onnistuu kyllä, kun A:lle ei ole suurta hinkua vielä mennä. Se on esteenä käytännössä näkymätön.
Yritettiin vielä tuohon loppuun sitä alkuakin, mutta Käämi oli kohtuullisen väsynyt tuosta alun treenistä, joten ei kestänyt lähdössä. Tuli kuitenkin koko ajan uudestaan lähtöön, joten kunhan sen kestämisen saa hiottua kuntoon, niin uskallan varovaisesti sanoa tämän ongelman olevan historiaa.
Tauon jälkeen Käämi oli ihan kuin eri koira. Olin namittanut sitä ulkona ihan hirveästi ja voi vitsi, se tuli halliin kerrankin ilman ääntä ja ryntäämistä. Pannan ottaminen tosin kiihdytti jonkun verran, joten aion vaihtaa agipannan pikalukolliseen puolikuristavan sijaan. Pantakaupoille, jee!
Toinen osa treenistä aloitettiin tällä lähdöllä. Ensimmäinen hyppy oli oven kohdalla ja sieltä tuli meidän treenin alussa yksi seuraavan ryhmän ihminen, joten Käämillä ei ihan pokka enää pitänyt, vaikka oli muutoin unohtanut reunallaolijat. Ei kuitenkaan mennyt härväämään enää uudestaan, mutta sen verran vaikutti, että vaikka jäi lähtöön niin lähti sieltä kuitenkin ennen lupia.
Ongelmana on myös vähän se, että Käämi valahtaa maahan. Ensimmäisellä kerralla karkasi, mutta toisella kerralla sain radan puolelta korjattua istumaan ja pääsin siihen kohtaan, mihin kuuluikin päästä eli puoliväliin a-estettä. Kesti ja onnistui! Ehdin tekemään persjätön ja kelpie upposi A-esteen takana olleeseen putkeen. JIPII! Auto ei jäänyt hallille!
Jatkettiin rataa takaisin putkeen, joka ei lähestymiseltään ollut helpoin. Käämi kuitenkin hoiti linjan kuntoon. Puomilta vähän valahti yli, mutta yritti osua. Puomin jälkeinen putki oli hieman pimeässä kohdassa ja tummanvihreä, joten se ei valitettavasti mennyt enää sujuvasti, mutta paljon hyvää. Tämän pätkän jälkeen tehtiin vielä se keskivaihe uudestaan ja nyt sain vetää sen oikein kunnolla ekalta hypyltä, sillä sehän oli keksinyt sen puomin siellä takana... Onnistuttiin kuitenkin eikä onneksi tullut edes kiire.
Hyvät treenit siis! Treeniflow on palannut, tätä tekemistä ollaan odotettu.
Agitreenipurusta tulikin näemmä sen verran pitkä, että omistan viikonlopun treeneille kokonaan oman tekstinsä. Palaillaan siis huomenissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti