Sielt se astelee vastaan, tulee tilanteen varastaa, pistää parastaan

Lokakuu, uskomatonta. Aika menee ihan hirmuista vauhtia.

Torstaina käytiin tekemässä esineruutu juuri ennen auringonlaskua. Neljä esinettä ja alue aika iso ihan vahingossa. Yhden esineistä laitoin vasempaan takakulmaan ja yhden kaatuneen puunrungon taakse, kaksi muuta meni vähän summanmutikassa keskelle aluetta kuitenkin niin, että olivat eri puolilla keskilinjaa.

Käämi oli ihan superinnoissaan. Ei edennyt suoraan, mutta löysi ensimmäisen esineen helposti alle minuutissa. Lähti tuomaan luokse todella hienosti, mutta Käämille kävi pieni työtapaturma matkalla. Metrin päässä minusta suussa ollut sukka jäikin törröttäneeseen keppiin ja kelpie tuli luokse ihmetellen, että piru eihän tässä olekaan mitään mitä luovuttaa! Haki ilman uutta kehotusta sukan oksasta ja toi käteen asti erittäin hyvin. Käämi ei mälvää esineitä eikä sillä pitäisi olla edes löysä ote, mutta näemmä joskus sattuu ja tapahtuu.

Lähetin toiselle ja tämäkin nousi vauhdilla. Nyt ei tapahtunut työtapaturmia matkalla, joten esine päätyi käteen varmasti. Tähän olisi fiksu lopettanut, mutta ehei, uudelle esineelle vaan. Käämi löi vähän lekkeriksi eikä enää tehokkaasti etsinyt alueelta esineitä. Oli onneksi jättänyt ne esineet, joiden olinpaikan tiesin, joten otin tauon tähän väliin. Tauon jälkeen käytiin yhdessä hakemassa ne puuttuneet esineet ja treenattiin luovutusta.

Oikein hyvä siis, kyllä sen pitäisi alokasluokan esineruutu selvittää kuin vettä vaan. Suoruutta ja uppoamista alueen takakulmiin pitää näemmä treenata, on kyllä aikaisemmin etsinyt alueen kauttaaltaan, mutta nyt jostakin syystä ei lähtenyt takarajalle asti.

Perjantaina otettiin minitottikset ja lähtötreenit ihan kotipihalla. Käämi oli vähän yliaktiivinen ja olin juuri sanomassa, että kohta jotakuta sattuu. En ikinä ehtinyt, kun Käämin hampaat olivat kolahtaneet oikean käden kyynärpään hermoon... Pihalla oli samanaikaisesti naapuri lapsineen haravoimassa, mutta Käämi ei kertaakaan edes vilkaissut sinne.

Tehtiin pari seuruuta, mutta poikitti ihan järkyttävästi, niin lopetettiin yhden onnistuneen pätkän jälkeen suosiolla. Sen jälkeen sai tehdä eteenmenoja ja ne on kyllä erittäin hienoja, suoria ja napakoita. Loistava! Näiden jälkeen tehtiin vielä muutama lähtö niin, että juoksin vähän matkan päähän, heitin lelun koirasta nähden vähän sivuun ja pyysin kiertämään minut, jonka jälkeen sai juosta lelulle. Hyvin toimi, ei hiipinyt tai karannut kertaakaan, yhden kerran taisi valahtaa maahan.

Lauantaina tehtiin sitten kujakeppitreenit! Tuntuu, että hieman junnataan paikoillaan keppien kanssa. Tuntuu, että etenemisvauhti on väärä. Joko tehdään liian helppoja treenejä tai sitten vaadin siltä liikaa. Kuusi keppiä kuitenkin onnistui varsin hyvin suhteellisen kapealla kujalla ja Käämi hakee hyvin keppien alun. Pitää ottaa tämä nyt ohjatuissa treeneissä esiin, niin saadaan ehkä edettyä vähän asian suhteen.

Keppitäyteiseen päivään kuului myös jälkikeppien sahaaminen! Aion nuo vajaamittaiset hyödyntää keppiruudussa, jotta niihin saisi kunnolla ajatuksen heräämään. Oikeanmittaisia keppejä on sitten muutaman jäljen tarpeisiin, joten kunhan keppiruudut sujuvat, niin yritetään vielä tänä syksynä suoraa jälkeä keppien kanssa. Jännittävää!