sunnuntai 16. huhtikuuta 2017
Sä hehkut ihan kuin tää kaikki kaunista ois
Tämä viikko kyllä vähän hujahti ohi.
Agilitytreeneihin ei ehditty keskiviikkona, sillä vaihdoimme Käämin kanssa paikkakuntaa ja yhden koiran sijaan lenkitettävänä on kaksi. Käämi on saanut metsittyä rauhassa, se on viettänyt aikaa aidatulla pihalla naapureita kytäten ja omia juttuja touhuillen. Lisäksi ollaan lenkkeilty aika paljon irti, kun en jaksa tehdä kahta hihnalenkkiä, vaikka toinen lenkkikavereista osaakin kulkea vetämättä.
Agilitytreenien sijaan ollaan kuitenkin vähän rallytokoiltu sekä tehty pikainen esineruutu. Rallytokoa on tehty sekä urheilukentällä että kotipihalla, molemmat treenit kohtuullisessa häiriössä (ohi ajavia autoja ja kissoja...), mutta kelpie on suoriutunut varsin mallikkaasti. Se teki niin mahtavan upeita sivulletuloja, että ihan itketti. Seuraamisessa se oli ihan yhtä lentoon lähdössä kun aina aikaisemminkin, mutta väläyttelee jo paljon enemmän hienoja pätkiä. Hyvä siitä tulee, kunhan saisi itselle potkittua motivaatiota tokoon/rallyyn.
Äsken tehdyn esineruudun jälkeen alkoi se motivaatio nimittäin kolkutella tottikseenkin. En osaa kyseisestä lajista oikeasti mitään, vielä vähemmän esimerkiksi jäljistä. Paikalliselle palveluskoirayhdistykselle on kuitenkin tulossa jäljentekokurssi, joten jospa saisi sieltä vähän tuulta alle ja joskus neljän vuoden päästä saisin nauttia Käämin esineruuduista ihan kokeessa. Se oli nimittäin erittäin vauhdikas, mutta siitä huolimatta tarkka. Kolme esinettä, maastona rinne, jossa kuitenkin oli suppia siellä täällä. Esineistä kaksi oli täysin tuntemattomia ja yksi tuttu esine piiloutui kaatuneen puunrungon alle.
Kaikki esineistä tulivat käteen asti, ensimmäisenä takalaidalta kuminen lelu. Heti sen perään tuli puunrungon alta oma treenipatukka, josta Käämi rallitteli ensin yli, mutta kääntyi takaisin hajun äkätessään. Kolmas esine käytiin hakemassa alueen toiselta reunaviivalta. Alueen kokoa en muistanut tietenkään mitata edes suurinpiirtein, mutta leveydeltään ehkä viitisentoista metriä ja pituudeltaan enemmän.
Käämi täyttää kuukauden päästä jo kaksi ja hieman harmitti, etten ollut laittanut sitä Imatran näyttelyyn. No, jospa erkkariin sitten :)
Tunnisteet:
arki,
esineruutu,
rallytoko
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti