Alkuviikosta otettiin Käämin kanssa ihan rauhallisesti leirin vietyä mehut molemmista aika tehokkaasti.
Käämi kävi perjantaina vieraan uroksen kanssa lenkillä ja vahvisti kyllä omaa käsitystä koirastani. Toinen oli alkuun hieman epävarma, mutta Käämi ei provosoidu missään tilanteessa eikä haastamalla haasta riitaa. Oikein hyvä lenkki ja varmasti opettavainen kummallekin.
Tälle päivälle oltiin sovittu aikaisemmin viikolla Lindan kanssa jälkitreenit. Onnistuttiin valitsemaan oikein lämmin ja seisova päivä näille treeneille, joten aika haastava kaiken kaikkiaan. Tallattiin toisillemme jäljet ja Käämi sai kunnian lähteä ensin omalleen.
Sain jarrutella aika paljon, mutta siitä huolimatta nosti jäljen hyvin ja ensimmäiset purkit löytyivät sekä nousivat. Yhden kulman Käämi oikaisi, jonka jälkeen hukkasi jäljen kokonaan. Maastossakaan ei ollut kunnollisia maamerkkejä, joten siinä samalla eksytettiin myös jäljen tekijä. Laskin Käämin irti, sillä oltiin ehditty pyörimään jäljen päällä. Kehoitin nostamaan uudestaan ja sehän nosti! Annoin mennä irti, ensimmäisen vastaan tulleen purkin merkkasi, mutta ei mennyt maahan. Pyysin takaisin ja sen jälkeen nenä alkoikin kestää paremmin maassa ja kaikki loput kolme purkkia ilmaisi erinomaisesti!
Vauhtia tietysti oli enemmän kuin olisi liinan kanssa ollut, mutta koska ollaan aikaisemminkin hukan jälkeen jäljestetty irti, niin uskalsin antaa mahdollisuuden. Vaikka ei ihan täydellisen oppikirjamainen suoritus ollutkaan, niin olen aika tyytyväinen siihen, että jälki päättyi näinkin hyvään onnistumiseen! Luultavasti jälki oli hieman tullut itseään kohti, jonka takia Käämi oikaisi. Seuraavaa jälkeä ei tehdä ehkä ihan yhtä hankalaan maastoon, jotta saadaan selvät rajat jäljelle, mutta kuitenkin kun siellä voi tapahtua mitä vaan. Opetti varmasti koiralle jotakin.
Eikä tässä vielä kaikki tämän päivän aktiviteetti. Ella ehdotti eilen meille treenejä, joten suunnattiin parin tunnin huilin jälkeen treenikentälle. Käämin kanssa tehtiin joka kerta kentälle tultaessa samat rutiinit, joten toivottavasti saadaan sitä tsiigailua ja nuuskimista tällä pois. Ella hääsi tiukasti Käämin ensimmäisen pätkän alussa pois ja se hämmensi Käämiä tarpeeksi. Ei enää puhettakaan, että olisi hölmöillyt uudestaan. Luultavasti muutama vastaava tiukka poisajo riittää. Lisättiin viimeiselle kierrokselle vielä kamerakin, jota vähän kuikuili, mutta ei pahemmin.
Käämi sai tehdä sivulletuloja, seuruupätkää, liikkeestä maahanmenoa, lyhyen paikkamakuutreenin sekä eteenmenoa. Sivulletulot on vinoja ja niihin joutuu ajoittain käyttämään aika voimakasta vartaloapua. Pitää vähän pohtia, miten alkaa tätä purkamaan. Siellä oli kuitenkin ihan napakoita ja hyviäkin. Seuraamisessa kuvat vähän kielii, että edistää ajoittain. Oli kuitenkin tässäkin ihan hyvää pätkää ja tietysti vaatii vaan enemmän treeniä. Vasemmallekäännöksiin pitää alkaa kiinnittää omaan askellukseen huomiota, mutta kuitenkin työsti niitäkin ihan ok.
Liikkeestä maahanmeno on Käämin bravuuri. Menee täsmälleen käskyn kuultuaan maahan. Eteenmenot on toinen bravuuri, ensimmäisellä yrittämällä rallatti tosin lelulle asti, mutta kaksi muuta meni maahaan erinomaisesti ja vauhdilla. Tässä vähän sama kuin liikkeestä maahanmenossa, ihan supersiistiä Käämin mielestä. Paikkamakuuta ollaan lähdetty rakentamaan leluhetsauksella, josta pyydän maahan. Haluan tähän fokuksen minuun, sillä Käämillä ei todellakaan ole tiedossa kyseiseen tehtävään liittyen mitään. Toivottavasti tällä tyylillä siitä saisi varman ja fokuksen minuun, jotta ei karkaisi ikinä paikkamakuusta. Tätä kun olen pitänyt meille aavistuksen haasteellisena, joten tuskin voisin jättää sitä vain paikalleen makaamaan ilman selvää fokusta / tietoa tehtävästä. Rakennellaan tätä pikkuhiljaa.
Oikein hyvä! Ei mitään pahempia laamailuja tai nuuskimisia, joten oikein onnistunutta. Kuulemma ihan kehityskelpoinen kunhan alkaa keskittyä enemmän. Treenin jälkeen suunnattiin viilentämään tunteet rantsuun, joten varmasti on nyt väsynyttä ja aktivoitua kelpietä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti