Orbiloc Dog Dual Safety Light

Stockmannin aleista ostoskoriin alta kahdenkympin napattu Orbiloc saapui tänään ja on kyllä rakkautta ensilenkkeilyllä! Käämillä on valopanta, mikä on mun mielestä myös todella hyvä, mutta saattaa välillä tipahtaa matkasta ja joutuu latailemaan aika usein.

Orbiloc houkutteli eritoten siksi, että se on vedenkestävä, iskunkestävä sekä se näkyy hurjan pitkälle. Lisäksi ihan huippua, että se on koko ajan kiinni koiran ulkoilukamppeissa kumilenksuilla, joten se ei jää matkasta. Valo on todella kirkas, joten Käämikin nyt varmasti näkyy tuolla pimeässä. Irtiolevalla koiralla en vielä kerennyt testaamaan, mutta olen myyty :)

Suositellaan ehdottomasti!

Jossain on kai vielä joulu

Käämin ensimmäinen joulu on nyt takana ja ollaan muutettu takaisin mun äitiltä omaan kotiin. Tosin, hyvin pikaiselle visiitille vain, sillä suunnataan juhlimaan uutta vuotta Joensuuhun.

Voin olla ylpeäkin välillä tuosta pennusta. Se on äitillä menossa aika täysiä, sillä iso talo ja ihmisiä, joita ei normaalisti mukamas näe. Nyt muutamat viime päivät se on ollut jo ihan mukava myös isossa talossa, ei enää ole juossut aivan joka paikkaan ja muutenkin käyttäytynyt. Äitin koiralla on tällä hetkellä juoksut, joten ei nyt ihan helpoin yhtälö ollut tämä joulunvietto. Onneksi Käämi ei tuntunut ihan vielä ymmärtävän ja parhaat päivät ovat edessäpäin :D

Kuusi pysyi pystyssä, kinkkua ei varastettu ja kaikki joulukoristeetkin taitavat olla ehjinä. Käämi oli jouluaattona ihan väsy ja kun annoin sille sen lelupaketin, niin tyypin häntä ei enää edes jaksanut heilua ja siitä ei mentykään ihan sekaisin. Nyt kotiin tultuani Käämi on nukkunut pääasiassa ja siitä on tuolla kuoriutunut kunnon kainalokelpie, kun se siellä pääsee sänkyyn nukkumaan yöksi (täällä ei tule kuuloonkaan :D).

Käämi-porolle joulupukki toi hienon Back on Trackin verkkoloimen, hienon vinkuvan kongipallon narussa sekä herkkuja. Tulematta on vielä Stockmannin aleista tilattu Orbiloc -turvavalo sekä uusi panta, sillä vanhasta pannasta petti eilen lukko uudestaan.

Jouluaaton sää...

Jouluntoivotus

Unelmia jahtaan tuulta päin kunnes saavutan sen mistä unta näin

Siitä faktasta ei pääse yli eikä ympäri, että Käämillä on ensi vuoden marraskuussa agilityn kisaikä täynnä. Vaikka meillä ei edelleenkään ole mikään kiire starttien ja kisaamisen suhteen, niin kyllä se pikkuisen alkaa poltella mielessä.

Lisäksi Käämi pääsisi keväällä rallytokoon sekä tokoon. Rallytokoon luultavasti saataisiin pakka loistavasti kasaan, tokon kanssa en ole vielä ihan varma. Oma luonne ei vaan anna mennä tekemään suoritusta sinnepäin vaan haluaisin kaikissa lajeissa startata vasta sitten, kun ollaan oikeasti valmiita.

BH-kokeeseenkiin päästäisiin jo, mutta täytyy myöntää, että tämä on ehkä isoin mörkö minulle ja ei ollenkaan niin omalla mukavuusalueella kuin nuo kolme ensimmäistä.

Miten ihmeessä tämä pentu alkaa tuntua jo kauhean vanhalta :D

TAVOITTEET - AGILITY
Ohjauskuviot haltuun

Hyppytekniikkatreenit (koulutus tiedossa)

Keinutreenit

Juoksu-a:n boksitreenit alkuun ja boksin siirtäminen a:lle vuoden iän jälkeen

Keppitreenit vuoden iän jälkeen

Lyhyet ratatreenit
Koulutukset/ryhmäpaikka (ainakin 1 ulkopuolinen koulutus tiedossa, toivottavasti enemmänkin)

TAVOITTEET - RALLYTOKO / TOKO

Rallytokossa alokasluokan kuviot haltuun, miksei ylempien luokkienkin

Hihnatreenit

Ratatreenit

Suunnitelmallisuus treeneissä

Tokossa alokasluokan liikkeet pikkuhiljaa kasaan

Paikkamakuu eritoten mahdollisimman vahvaksi

Kestoa useamman liikkeen suhteen (aivan viimeiseksi)

Koulutukset (mahdollisesti 1 tiedossa)

TAVOITTEET - PK / RAUNIOT

Oman pk-lajin löytäminen, mielessä ollut viesti sekä jälki

Esineruutuja ohjelmistoon entistä enemmän

BH:n pohjustaminen / tottiksen pohjustaminen ?

Raunioilla voisi käydä uudestaan

TAVOITTEET - TERVEYS

Tärkein tavoite on pysyä terveenä!

Tutkitutetaan agilityn kannalta olennaisimmat asiat

Sydänkuuntelu

Teet taas kaikkes sen eteen ja vaikka välillä vaikeeks se menee

Käytiin tekemässä hieman rallytokojuttuja kelpietreeneissä. Tokoahdistus on edelleen vahva ja menin ilmoittamaan Käämin tokokoulutukseen. Pitää varmaan ennen helmikuuta yrittää saada jotakin pohjaa tehtyä johonkin muuhunkin kuin sunnuntailöntystelyyn vierellä ja sivulletuloon, että kehtaa ylipäätään mihinkään mennä.

Rallytoko sentään on hauskaa ja kivaa, Käämi oli ihan pätevä. Vaikka vähän lähtikin kentältä pinkomaan treenikaverin perään... Tilanne oli kyllä aika vaikea, kun ei pääse moikkaamaan ja toinen vaan lähtee, mutta silti ärsyttää. Näitä korvattomuustilanteita on nyt kuitenkin hieman ollut, joten kelpie ei kohta pääse julkisille paikoille ollenkaan.

Meidän treenit venähti vähän ja käytiin vielä Donin ja Riskin kanssa rallattamassa metsässä. Kelpiellä oli ihan korvat ja se malttaa tulla sieltä käymään mun luona. Samaten tyyppi vei Veeran lapasen ja senkin malttoi käskystä jättää pois suusta. Outo otus. Paikoillaan se ei tosin vieläkään osaa olla yhteiskuvissa.

Käämin taidonnäyte takaakierrosta, omistajan ryhti?!

Ja suuren työn ja tuskan jälkeen saatu rakennekuva, joka ei vieläkään ole aivan täydellinen. Koiralta se näyttää, mutta en edes halua tietää mitä ensimmäisestä näyttelykerrasta tulee... Handleriksi anyone?

Sä olet mulle yksi ainoa

Hirveän nopeasti on mennyt aika, sillä Käämi täytti tiistaina 7 kuukautta. Asia on jälleen otettu erittäin vakavasti ja teinikelpie koettelee hermoja aika usein. Sain nyt vihdoin kuitenkin valjaat Käämille, niin on edes hivenen mukavampi lenkkeillä.

Tänään käytiin kuvaamassa joulukorttikuvia ja tässä yksi niistä behind the scenes -kuvista. Yritetään huomenna paremmalla valolla rakennekuvia ;)

Mä tartun kaikkeen, mikä tulee eteen

Poistuin jälleen mukavuusalueeltani, sillä päästiin kokeilemaan henkilöetsintää raunioilla!

Käämillä ei ihan lamppu kirkastunut ja asiaa ei varmaan auttanut se, että olin itsekin pihalla. Ollaan jotain pientä henkilöetsintää kyllä tehty, mutta nyt koira oli ihan hämillään ja varma siitä, että yleisönä seisovia tässä ollaan etsimässä.

Ensimmäisestä piilosta hoksasi kyllä pienen odottelun jälkeen, mitä nyt itse olin melkein tippunut kadonneen päälle ennen sitä. Toista piiloa ei meinannut löytää millään, vaikka hyvä ettei neonvalokyltit näyttäneen kelpielle tietä. Viimeinen tehtiin sitten niin, että kadonnut juoksi piiloon ja Käämillä ei vieläkään ollut nenä auki vaan rallatteli iloisesti ohi useampaakin kertaan, vaikka ihminen oli näkyvillä. Ilmeisesti kelpien moodi oli tänään hieman "täysiiii!" ja nenän käyttö jäi vähemmälle.

Käämi saa kyllä kehuja siitä, että se malttoi olla katkaisematta jalkojaan ja kuunteli irtiollessa käskyjä. Onhan se vähän turhan innokas, kun ollaan tulossa treenialueelle, mutta rauhoittuu siitä kyllä ja ei kaahota pää viidentenä jalkana joka paikkaan. Tuossakin, kun se kävi katselijoiden luona, niin se tuli sieltä käskyllä aina pois. Kaikin puolin jäi hyvä fiilis ensimmäiseltä kokeilukerralta.

Ohi meni!

Rauniotreenit oli kyllä supermielenkiintoiset ja pitää varmaan käydä toistekin, jos se lamppu syttyisi vähän enemmän ja itse en olisi enää ihan yhtä hukassa. Kivaa, kun on koira, minkä kanssa voi kokeilla kaikenlaista uutta!

Tää on tähtiinkirjotettuu

Meille tuli kutsu täyttämään välissä olevaa ryhmää, joten käytiin tänään luultavasti viimeistä kertaa tänä vuonna agilityesteillä :)

Pidän tuosta koirasta treenikentällä. Vaikka meillä on arjessa joitakin "ongelmia", niin treenikentällä niitä ei ole ja mun stressittömyys heijastuu sitten koiran tekemisiinkin. Se on ihan erilainen lämmittely- ja jäähdyttelylenkeillä, se odottaa yhdessä paikassa vaikka hamaan tappiin kun valmistelen rataa, se ei pure jne.

Pätkät aina myös toisinpäin, ei mittakaavassa (pitäisi harjoitella ratojen piirtämistä...)

Tarkoitus oli ottaa videota, mutta se vähän jäi :D Aluksi tehtiin kahden esteen pätkää, mutta tehtiin myös jo kolmen esteen pätkää. Tuntui hieman uniselta omaan käteen, mutta teki todella kivalla fiiliksellä. Käämi lukitsee mun mielestä todella hyvin jo esteitä, vaikka välillä saattaakin ajautua esim. putken taakse. Siivekkeillä oli muutama tilanne, että ajattelin tulevan ohi, mutta niin se vaan suihkaisi niiden välistä.

Kokeilin myös vähän upporikas tai rutiköyhä -fiiliksellä pitkähköä välimatkaa siivekkeeltä putkeen. Ei tarvinnut kovinkaan läheltä montaa kertaa käydä näyttämässä, sinne sujahti! Sillä on jo nyt vauhtia sen verran, että saan ihan oikeasti tulevaisuudessa juosta, jos meinaan keretä ohjauksiin...

Lopuksi tehtiin myös puomia ja alasmenolla Käämin fokus on aika vahvasti minussa. Pitänee alkaa ensi vuonna treenaamaan namialustan kanssa ja saada se eteenpäin. Pari kertaa jouduin auttamaan oikealle kontaktipaikalle, mutta se lopetti kiemurtelun ja meni lopulta ihan suoraan alas asti.

Keskusteltiin tänäänkin siitä, että lelu palautetaan käteen. Onneksi tämä keskustelu kesti lyhyemmän aikaa ja treenin loppupuolella Käämi jäi lelun saadessaan viereen tyrkyttämään patukkaa ilmeellä vedävedä!

Minä kyllä tykkään ja niin taitaa tykätä Käämikin, nukahti panda suussa sohvalle treenien jälkeen :)

Mä tiedän paikan minne voidaan piiloutuu

Käytiin tänään treenikentällä!

Löytää ihan uutta virtaa, kun saa herätä valoisan aikaan ja kerkeää ennen luentoja tekemään jotakin ihan ajan kanssa. Mulla piti olla hyvä ettei kahdeksasta iltapäiväneljään luentoja, mutta niitä peruuntuikin sitten urakalla ja menin loppuen lopuksi kahteen.

Käämi tutustui tokohyppyyn ja pk-a:han. Tokohyppy olikin kelpien mielestä ihan piece of cake ja hyppää kyllä mun silmään aika hyvällä tekniikalla, vaikkei ollakaan hyppytekniikkatreenejä tehty. Niitä pitäisi kyllä päästä tekemään, mutta ehkäpä tammikuussa.

Pk-a oli hyvin loiva, joten annoin kiivetä sinnekin ihan kokeilumielessä. Sinne kiipesi ja vähän taiteili harjalla, ja sitten juoksukontakteja ajatellen melkein alas asti. A-estettä ei kyllä aleta vielä pitkään aikaan tekemään. Boksiakaan ei olla saatu vielä aloitettua, ehkäpä sitten keväällä tämäkin :)

Seuruupätkien jälkeen siirryttiin sitten muiden välineiden puuttuessa tekemään agitreenijuttuja. Tehtiin pitkästä aikaa sitä, että kelpie lähtee toiseen suuntaan lelun perässä ja ottaa mut sitten vasta kiinni. Tämä toimi vihdoin ja kelpie malttoi hakea lelun! Meillä on edelleen ongelmana se, että jos juoksen, niin Käämi joko hyppii vasten tai/ja puree hihasta. Tämä on tosin vähentynyt huimasti ja esimerkiksi agilitykentällä tätä ongelmaa ei ole.

Keskusteltiin Käämin kanssa myös pitkään siitä, mitä sana tuo tarkoittaa. Oli yksi ensimmäisistä asioista mitä opetin, että lelut tuodaan käteen asti eikä mun tarvitse niitä keräillä. Tämä toimii useimmiten, mutta joskus saa vähän muistutella asiasta. Istuin niin kauan paikallani, kunnes kelpie kävi tuomassa lelun hyvä ettei mun suuhun asti. Välillä otin pois kokonaan, välillä taas leikitin ja annoin voittaa.

Ensi viikolla on pelkästään tenttejä, joten eiköhän lukemisen välttelyä ole edessä ja käydään kentällä tekemässä vähän useammin. Huhu myös kertoi, että Jyväskylästä olisi tänne tulossa treenipiiska ;) Oon kyllä niin antitalvi-ihminen, että mua ei haittaa yhtään nuo plussakelit. Pääseepähän tekemään ulkona, kun mulla ei ole minnekään halliin toistaiseksi treenioikeutta.

Tekemisen taso on luokkaa tuhat

Hirveän pätevä agilitykelpie!

Käämi pääsi tekemään kolmea estettä peräjälkeen ensimmäistä kertaa ja sehän toimi tosi kivasti! Tehtiin ihan muutama toisto kummallekin puolelle, eli hypyltä lähtö putkeen ja takaakiertona sama hyppy uudelleen. Piti olla tosi tarkkana, että kelpie kääntyy, mutta ohjaaja oppi kerrasta ja se sitten seuraavilla kääntyikin tosi hyvin :)

Tehtiin myös puomia ensimmäistä kertaa ja vähän jänskätti, mutta meni loppuun asti todella hyvin ja otti muuten tosi makeen 2on2off:in ;) Ei mitään moitittavaa pikkukelpiestä, paitsi, että se kiipesi sinne puomille vähän luvatta lopussa.

Lopetettiin treenit sitten näihin onnistumisiin. Siitä tulee hieno! ♥